Omaishoito on yksi haastavimpia, mutta myös merkityksellisimpiä nykyaikaisia hoitotyön ei-laitoshoidollisia aloja. Tänä päivänä siihen kohdistetaan suuria odotuksia, kun hoitokäytäntöjä yritetään tehostaa ja laitoshuoltoa rajoittaa. Kuntien kiristyneen taloustilanteen myötä omaishoito on noussut merkittäväksi hoitomuodoksi ja keskustelu omaishoidosta käy vilkkaana.



Vaikka omaishoito onkin käsitteenä tuttu, sisältää se lakien ja säädösten viidakon, joka saa monen omaishoitajaksi aikovan perääntymään. Läheisen ihmissuhteen rinnalle ei välttämättä kaivata mutkikkaaksi koettua byrokratiaa. Tämä on saanut aikaan sen, että Suomen noin 300 000 omaishoitajasta vain joka kymmenes saa kunnallista omaishoidon tukea.



Tämä kirja pyrkii vastaamaan kysymyksiin, joita omaishoitajaksi ryhtyminen ja omaishoitajana oleminen nostattaa. Kirja lähtee perusteista kysyen, mitä omaishoito on? Mitä se merkitsee hoidettavalle ja hoitajalle? Mikä on omaishoitajan asema, velvollisuudet, oikeudet ja tukimuodot? Toisaalta kirjassa on huomioitu myös omaishoitajan henkinen ja fyysinen jaksaminen, vertaistuen merkitys, omaishoitoympäristö ja lääkehuolto sekä ensiaputaidot.



Kirja on rakennettu palvelemaan omaishoitajia, omaishoitajaksi "ajautuneita" tai tässä tehtävässä jo toimivia. Lisäksi se palvelee erinomaisesti omaishoitoperheen läheisiä, sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja opettajia.