Pastoraalipsykologia on suomalaisessa käsitteistössä varsin nuori termi. Yliopistollisessa käytössä se on esiintynyt vasta 1990-luvulla. Sitä ennen on mieluummin puhuttu pastoraaliteologiasta tai vain sielunhoidosta. Kumpikaan viimemainituista käsitteistä ei kuitenkaan kerro kaikkea sitä, mistä nykyisessä pastoraalipsykologiassa on kysymys.

Nyt suomeksi julkaistava teos on eräänlainen yhteenveto Joachim Scharfenbergin, saksalaisen teologin ja psykoanalyytikon 30-vuotisesta työstä. Kirjassa näkyy, ettei tämän ajan pastoraalipsykologiassa ole kysymys vain sielunhoidosta, vaan se tarjoaa tarkastelunäkökulman koko teologiaan ja kirkon toimintaan, jopa yhteiskuntaan ja kulttuurin ilmiöihin.

Teos kuuluu sielunhoitoa ja psykoterapiaa opiskelevien ja tätä työtä tekevien käsikirjastoon. Se antaa välineitä yhteisen kielen löytämiseen psykologian ja teologian välille.