Talvi- ja jatkosodan myötä luovutetusta Karjalasta pakeni noin 407 000 evakkoa muualle Suomeen, ja Viipurin kaupungista sekä maalaiskunnasta lähteneet muodostivat tästä siirtoväestä runsaan viidesosan. Alkoi hajaannuksen eli diasporan aika, jolloin menetetyn kotiseudun perinteitä, tapoja ja historiaa sekä omaa kulttuurista identiteettiä alettiin vaalia ja toteuttaa uusissa oloissa ja ristiriitojen paineissa. Antologia Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen tarkastelee, millaiseksi viipurilaisuus muodostui ja miten se on ilmennyt sotienjälkeisinä vuosikymmeninä aina 2020-luvulle saakka. Diasporan kokemukseen kuuluu eläminen yhtä aikaa menetetyssä todellisuudessa ja nykyisyydessä, ja yhteisölliset muistot ovat silta kadotetusta tähän hetkeen.
Toimitteen keskeisenä teemana onkin, kuinka menneisyys ja nykyisyys yhdistyvät toisiinsa ja miten muisti peilaa ja säilyttää menetettyä. Monitieteisen kokonaisuuden lähtökohtia ovat diasporan, kulttuurisen trauman, nostalgian ja jälkimuistin käsitteet, ja mukana on myös venäläinen näkökulma.
Teos sisältää seuraavat tutkimusartikkelit:
Pentti Paavolainen: Karjala kulttuurisena traumana Suomen teatterissa
Jani Karhu: ”Maailma jota ei enää ole – vaikka onkin.” Viipurin kaupunkitila ja menneisyys suomalaisissa ja venäläisissä tulkinnoissa
Maarit Sireni: Pala Viipuria uuteen kotiin
Reija Eeva: Viipurin pienoismallin merkitykset
Outi Fingerroos: Tiedonarkeologisia pohdintoja Viipurin vuoden 1918 haudatuista muistoista
Eemeli Hakoköngäs: Karjalan evakot Suomen historian oppikirjoissa: kolme näkökulmaa 1940-luvulta 2010-luvulle
Chloe Wells: Suomalaisnuorten Viipuri-käsityksiä ryhmäkeskusteluissa
Evgeny Manzhurin: Nostokurjista kruunuihin – Heraldiikka ja sen merkitykset neuvostoajan Viipurissa ja sen jälkeen
H. K. Riikonen: Ruotsinkieliset kirjailijat Karjalassa ja Viipurissa: aikalaishavaintoja ja nostalgia
Teos sisältää myös seuraavat tietolaatikot ja katsaukset:
Anu Koskivirta: Haarautunut evakkotie – viipurilaisten organisaatioiden uudet kotipaikat
Mikko Kohvakka: Joensuuhun, Kotkaan, Lappeenrantaan, Turkuun vai takaisin Viipuriin? Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura sotien jälkeisessä Suomessa
Susanna Niiranen: Viipurilainen musiikkielämä Savonlinnassa
Petri Karonen & Anu Koskivirta: Arno Tuurna – uusmaalaisesta ylioppilaasta karjalaiseksi heimopäälliköksi
Jari Salminen: Jouko Teperin opettajantyö viipurilaisuuden ja karjalaisuuden vaalijana sotienjälkeisessä Suomessa
Pirja Hyyryläinen: Facebook viipurilaisten muistin paikkana
Satu Grünthal: Viipuri-kirjallisuus diasporan aikana
