KM Sari Silmäri-Salon väitöstutkimus osoittaa, että vanhemmat valitsevat Turussa lapselleen lähikoulun, painotetun opetuksen lähikoulussa tai koulun, joka takaa reitin suosittuun yläkouluun. Tutkimuksen mukaan vanhempien usko julkisesti hallinnoituun perusopetukseen on edelleen vahva.
Peruskoulun tehtävänä on ollut peruskoulujärjestelmään siirtymisestä lähtien koulutuksellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen sosiaalisen tasa-arvon nimissä.
– Edelleen enemmistö vanhemmista luottaa yhdenmukaiseen ja tasa-arvoiseen peruskouluun ja valitsee lapselleen lähikoulun. Samanaikaisesti pienempi mutta äänekkäämpi osa vanhemmista vaatii yksilöllisen tasa-arvon nimissä oikeutta valita haluamansa koulu tai saada lapselleen painotettua opetusta valikoidussa oppilasryhmässä, Sari Silmäri-Salo kertoo.
Silmäri-Salo tutki väitöstyössään perheiden yläkouluvalintojen rakentumista turkulaisäitien puheissa ja toimissa. Tutkijan mukaan paikallinen kouluvalintapolitiikka Turussa mahdollistaa vanhempien erilaisten kouluvalintastrategioiden rakentumisen.
– Koulutukseen liitetyt arvot ja vanhempien kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit sekä se, miten niitä käytetään, kytkeytyvät vanhempien kouluvalintastrategioihin ja toimintatapaan kouluvalintakentällä, Silmäri-Salo toteaa
Vaihtoehtoina lähikoulua suosiva, ambivalenttinen tai päämäärätietoinen valintastrategia
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista kouluvalintastrategiaa: perinteinen lähikouluvalintastrategia, ambivalenttinen kouluvalintastrategia ja päämäärätietoinen kouluvalintastrategia.
Lähikouluvalintastrategiaa suosivien lapset siirtyivät lähikoulunsa yleisluokalle. Osoitteenmukaiseen kouluun siirtymistä perusteltiin kulkuyhteyksillä ja lapsen kaverisuhteilla. Hyvinvointivaltion edellytykseksi nähtiin se, että kaikille taataan sosiaalisen tasa-arvon mukaisesti samanvertainen peruskoulutus.
Ambivalenttista kouluvalintastrategiaa käyttäville perheille oli tärkeintä olla tietoinen kaupungin kouluvalintapolitiikasta sekä siitä, että valinnoilla voi olla merkitystä lasten koulupolulle. Nämä vanhemmat valitsivat useimmin lähikoulun painotetun opetuksen, jonka toivottiin rikastavan lapsen koulutusta. Lisäksi lapsen toivottiin pääsevän motivoituneeseen ja oppimismyönteiseen koululuokkaan.
Päämäärätietoista kouluvalintastrategiaan nojaavat vanhemmat hyödynsivät aktiivisesti erilaisia reittejä tiettyihin yläkouluihin pääsemiseksi. Yhtäältä osa lapsista opiskeli sellaisessa alakoulussa, joka ei kuulunut yläkoulun oppilasalueelle, mutta takasi lapselle reitin suosittuun yläkouluun. Toisaalta kouluvalintoja tehtiin yläkouluun siirryttäessä, jolloin koulupaikkaa haettiin sopivimman painotetun opetuksen ja koulun maineen mukaan pois lähiyläkoulusta.
– Nämä vanhemmat kokivat lähikoulu-periaatteen epäoikeudenmukaiseksi, sillä heidän mielestään lapsella tuli olla oikeus toteuttaa omia kykyjään ja lahjakkuuttaan valikoidussa oppilasryhmässä ja perheillä mahdollisuus valita lapsen koulu, Silmäri-Salo kertoo.
Yläkoululaisista vajaa puolet oman alueensa koulussa
Turku nojaa toimintapolitiikkaan, jossa perusopetuksen oppilas pääsee ilman hakumenettelyä oman oppilasalueensa hänelle osoittamaan kouluun. Perheillä on kuitenkin mahdollista valita koulu tietyin ennalta määrätyin kriteerein.
Tässä toissijaisessa haussa oppilas voi hakeutua yhteen muuhun kuin oman oppilasalueensa kouluun ja sen painotettuun opetukseen. Yläkoulussa alkaville painotetun opetuksen luokille pääsemiseksi on ollut tyypillistä todistusarvosanojen, soveltuvuuskokeiden ja hakemusten käyttö tai jatkumo alakoulussa soveltuvuuskokein oppilaansa ottaneilta painotetun opetuksen luokilta.
Vuonna 2010 Turussa 13-vuotiaiden ikäluokasta enää vajaa puolet aloitti yläkoulunsa yleisluokalla sen alueen koulussa jolla asui.
– Vaikka turkulainen toimintapolitiikka suuntaa perheiden yläkouluvalintoja eri tavoin, tämä haastattelututkimus osoittaa, että vanhempien usko julkisesti hallinnoituun perusopetukseen suomalaisen koulutuspolitiikan suuntana on edelleen vahva, Silmäri-Salo toteaa.
Silmäri-Salo tutki peruskoulun yläkouluvalintoja Turussa analysoimalla 87 turkulaisäidinhaastattelupuhetta teema-analyysin ja toimija-asema-analyysin osalta diskurssianalyysin keinoin. Aineisto kerättiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusprojektia Vanhemmat ja kouluvalinta - Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa 2009–2012.