Postimuseon julkaisema teos esittelee Suomen varhaispostin kirjeiden eri tyypit ja niillä esiintyvät mustemerkinnät. Yli sadan kuvan avulla esitellään aikakautensa elämästä kertovia kirjeitä vuosilta 1580–1870. Kirja palvelee Suomen filatelian ja historian tutkimusta sekä varhaispostin keräilyä. Teoksesta on iloa myös yleisesti historiasta ja esimerkiksi vanhoista käsialoista kiinnostuneille.

Kirjan tavoitteena on auttaa varhaisimpien kirjeidemme tyypin määrittämisessä ja mustemerkintöjen ymmärtämisessä. Lisäksi kirja käsittelee vanhan paperin vesileimoja ja vanhoja käsialoja. Teos kertoo myös museoiden ja arkistojen näkökulman kirjeistä historiantutkimuksen lähteinä.

Filatelia yhdistetään yleisesti postimerkkeihin, mutta kirjeitä kulki jo ennen niiden keksimistä. Suomen yleinen posti aloitti toimintansa vuonna 1638. Ennen tätä kirjeet toimitettiin kuriirin välityksellä. Lisäksi kirkkokuulutuksia ja virkakirjeitä kannettiin niin kutsuttuna kruununpostina 1600–1800-luvuilla.

Vanhat kirjeet ovat mielenkiintoisia muutenkin kuin filateelisten piirteidensä puolesta. Ne on kirjoitettu sulkakynällä vanhalle paperille, jolla saattaa esiintyä vesileimoja. Kirjoittajina voivat olla historian tunnetut henkilöt, ja kirjeiden sisällöt kertovat menneen ajan elämästä.

Werner Filmer on kerännyt Suomen esifilateliaa jo vuosikymmeniä. Hänellä on Suomessa ja kansainvälisesti palkittu kokoelma ”FINLAND - Postal History from the Swedish Period up to the first stamp issues”.
Risto Pitkänen on kerännyt Suomessa ja kansainvälisesti palkitun Suomen esifilatelian kokoelman, ”The postal history of Finland prior to the UPU”.
Atte Moilanen on kirjoittanut Filatelisti-lehteen artikkelisarjan Suomen varhaispostista ja sen mustemitätöinneistä vuosina 2020‒2022. Myös hänen kokoelmansa ”The Earliest Forms of Postal Delivery in Finland with focus on manuscript markings” on palkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Tuula Hockman on Tampereen yliopiston ammattihistorioitsija (emerita), joka on erikoistunut keskiaikatutkimukseen sekä vanhoihin käsialoihin ja kieleen. Hän on kirjoittanut useita Suomen sukututkimuksen keskeisiä teoksia.
Postimuseo ja Postimuseon kirjasto ovat alusta alkaen tukeneet kirjahanketta. Postimuseon tutkija Sanna Oikarinen on tehnyt kirjaa parantanutta tutkimustyötä sekä huolehtinut kirjan toimituksesta yhdessä Atte Moilasen kanssa.
Nimeke, kuvatekstit ja kappaleiden tiivistelmät myös englanniksi.