Tyrninviljely on kääntynyt laskuun Suomessa. Syynä tähän ovat ilmastoomme sopimattomien lajikkeiden käyttö, sadonkorjuun vaikeus ja alhaisesta satotasosta sekä korkeista tuotantokustannuksista johtuva marjan kalleus verrattuna ulkomaiseen tuontimarjaan. Useat hankkeet eri tahoilla ovat yrittäneet korjata tilannetta, mutta viisasten kiveä ei ole vielä löytynyt.
Tämä julkaisu tuo viljelijöiden ja muiden tyrnistä kiinnostuneiden tietoon uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia viljelmän perustamisesta, kasvinsuojelusta, taimituotannosta, sadonkorjuusta ja sadonkorjuun jälkeisestä käsittelystä sekä lajikkeista. Kasvinsuojelullinen haaste tulevaisuudessa tulee olemaan tyrnikärpänen (Rhagoletis batava Her.). Sadonkorjuu eri tavoin leikkaamalla on yleistynyt ja tässä julkaisussa esitellään neljä erilaista tapaa.
Tyrnin viljelyssä kannattavaan tuotantoon pääseminen on haastavaa. Tyrnin mallitilojen tuotanto ei ole kannattavaa käytetyllä 4 500 – 5 000 kg/ha satotasolla. Mikäli satotaso olisi vähintään 6 500 kg hehtaarilta, olisi tuotanto pienillä mallitiloilla kannattavaa. Suurilla mallitiloilla kannattavan tuotannon edellytys olisi, että satoa saataisiin leikkaamalla joka toinen vuosi, ja senkin jälkeen suurella luomumallitilalla kannattavan tuotannon raja olisi 4 600 kg/ha ja tavanomaisessa tuotannossa 6 300 kg/ha.
Suomalaisille tyrnin jatkojalostajille suunnattu kysely paljasti, että yritykset olivat valmiita ostamaan suomalaista tyrniraaka-ainetta, jos sen hinta olisi lähellä ulkomaista hintaa. Myös toimitusvarmuus ja riittävän suuret erät olivat edellytys kotimaisen marjan ostamiselle.
Tyrni on kasvi, jonka marjat, lehdet ja jopa kuori ja juuri sisältävät paljon erilaisia biologisesti aktiivisia aineita, kuten karotenoideja, hivenaineita ja flavonoideja sekä kaikkia vitamiiniryhmiä lukuun ottamatta D-vitamiinia. Tyrnimarjojen korjuu leikkuumenetelmällä tuottaa runsaasti oksa- ja lehtijätettä, joka jää toistaiseksi pääosin hyödyntämättä. Tyrnin lehtien ravintoainesisältö osoittautui varsin lupaavaksi sekä peruskoostumuksensa että suoja-ainesisältönsä suhteen.
