DI, KTL Markku Salimäen kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluva väitöskirja "Suomalaisen design-teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja kansainvälistyminen" tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa 21.8.2003. Vastaväittäjinä toimivat TkT, dosentti Jukka-Pekka Ranta (TKK) ja KTT, professori Olavi Uusitalo (TTY) ja kustoksena professori Reijo Luostarinen (HKKK). Väitöskirjassa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten perinteistä design-teollisuutta edustavien yritysten menestymiseen erityisesti Länsi-Euroopan markkinoilla. Yritykset edustavat seuraavia toimialoja: tekstiili ja vaatetus, nahka ja kenkä, jalometallit ja korut, ruoan valmistus ja pöydän kattaminen, henkilökohtaiset työkalut, huonekalut, kuntovälineet, hirsitalot ja tulisijat. Tarkastelussa kiinnitettiin erityinen huomio designin rooliin menestyksen tukijana. Menestystä mitattiin perinteisten kannattavuustekijöiden ohella kansainvälisen toiminnan kasvulla ja markkina-aseman vahvuudella. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin 16 toimialansa johtavan yrityksen menestystä ja kilpailustrategian osatekijöitä. Toisessa vaiheessa seurattiin kahden yrityksen kansainvälisen toiminnan kehittymistä 1990-luvun alusta vuoteen 2001. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että suomalainen design-teollisuutta edustava yritys voi saavuttaa jopa johtavan aseman Länsi-Euroopan markkinoilla ja toimia samalla erittäin kannattavasti. Menestyksen kulmakivenä voidaan pitää seuraavien tekijöiden samanaikaista ja tasapainoista kehittämistä: merkittävä innovaatio ja toiminnan jatkuva kehittäminen, kansainvälisesti kilpailukykyinen sisäinen tehokkuus sekä tuote- ja palvelutarjonnan sopeuttaminen kunkin markkinan erityistarpeisiin (ulkoinen tehokkuus). Korostetusti tutkimuksessa tuli ilmi oman toiminta-alueen tutkimuksen merkitys. Design on parhaimmillaan osa liiketoiminnan kokonaisstrategiaa ja toimii tuote- ja palvelu-tarjonnan markkinakohtaisen sopeuttamisen ja differoinnin välineenä. Oikein käytettynä design tukee myös sisäisen tehokkuuden tavoitteita. Yleisesti tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että designin mahdollisuuksia suomalaisessa design-teollisuudessa ei ole täysin hyödynnetty.