Saartenoja Antti Törmä Hannu Valkosalo Pauli ja Zawalinska Katarzyna Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti (2007) 31,10 € |
|
Talvivaaran kaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Ylä-Savon seutukuntaan, sen kuntiin sekä Rautavaaran kuntaan Raportteja 21. Tutkimuksessa tarkastellaan Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellista merkitystä. Tavoitteena oli esittää ehdotus konkreeteista toimenpiteistä, joilla Ylä-Savon kunnat ja Rautavaaran kunta voisivat mahdollisimman paljon hyötyä kaivoksen tuomista mahdollisuuksista. Kunnissa toimivien yritysten valmiutta osallistua urakkakilpailuihin ja saatujen urakoiden määrää selvitettiin internet- ja puhelinkyselyn avulla. Näiden tietojen pohjalta suoritettiin RegFinDyn-aluemallilla laskelmia kaivoksen tuomista henkilötyövuosista. Lisäksi tarkasteltiin logistiikkaa, liikennettä ja maankäyttöä, pää- ja aliurakoitsijoiden suhdetta, investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ja paikallisten pankkien koordinoivaa roolia. Yrittäjäkyselyn tulosten mukaan kaivoksen asioista tiedetään suhteellisen vähän ja tarjouskilpailuihin ei ole ollut mahdollisuutta osallistua. Kaivoksella on menossa pääasiallisesti maanrakennusvaihe ja pääurakoitsijoita on tässä vaiheessa 25. Niistä kymmenellä on aliurakoitsijoita, yhteensä noin 36. Tutkimuskohteena olevista kunnista ei ole yhtään pääurakoitsijaa ja vain 3 aliurakoitsijaa. Näiden kotikunnat olivat Iisalmi, Kiuruvesi ja Vieremä. Kyselyiden ja mallilaskelmien mukaan kohdekunnista olevia työntekijöitä on tällä hetkellä noin 42 ja koulutuksessa 11. Toimintavaiheessa pendelöijiä voisi olla noin 70 eli noin 20 % kaivoksen pysyvästä työntekijämäärästä. Toimenpidesuosituksissa korostuu tarve havahtua asiaan ja lisätä yritysten ja kuntalaisten informaation määrää. Muina tärkeinä tekijöinä korostuvat liikenteen infrastruktuurin parantaminen, pendelöinnin tukeminen ja alueen yritysten investointien koordinointi paikallisten pankkien kautta. |