Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan selvittää ihmisen ja muun luonnon välisiä suhteita ja niiden moninaisia muutoksia. Kirja tarkastelee ihmistä osana luontoa tavalla, joka painottaa kulttuurin, yhteiskunnan, talouden, luonnon ja ilmaston monimutkaisia ja ylirajaisia kytköksiä.
Viimeisten kolmen vuosisadan aikana ihmisen toiminnan vaikutukset ovat olleet nopeampia, laaja-alaisempia ja kauaskantoisempia kuin koskaan ennen. 1700-luvulta alkaen ihmisten suhde ympäristöön alkoi rakentua yhä monimutkaisemmalla tavalla. Teollistuminen, maailmankaupan kasvu, kaupungistuminen sekä siirtyminen fossiilisiin energiajärjestelmiin on muovannut niin globaalisti kuin Suomessakin elämää ja ympäristöä. Suomi ei kehittynyt irrallaan muusta maailmasta eikä kulkenut täysin erillistä polkua luonnon hyödyntämisessä, vaikka luontopolitiikka olikin pitkälti kansallisessa päätäntävallassa.
Ihmisen tavoittelemat ja aiheuttamat aineelliset muutokset ovat ulottuneet kallioperästä ilmakehään ja vesiympäristöistä elonkirjoon. Oman huomionsa kirjassa saavat lisäksi ihmisten käsissä olevat muutosvoimat – kuluttaminen, energiajärjestelmä, ympäristöajattelu ja -politiikka sekä kansainvälinen ympäristönsuojeluyhteistyö.
