Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten ravintotottumukset ovat kehittyneet pääosin myönteiseen suuntaan. Rasvan laatu on edelleen parantunut ja suolan saanti pienentynyt. Molemmissa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Folaatin ja D-vitamiinin saanti on niukkaa. Kuidun saanti saisi olla nykyistä suurempi ja sakkaroosin saanti pienempi. Nämä puutteet korjaantuisivat nykyistä suuremmalla täysjyväviljan, kalan, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksella sekä sokeripitoisten ja runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden pienemmällä kulutuksella

Rasvan osuus energiasta oli miehillä 33 % ja naisilla 31 %. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus oli miehillä 13 energiaprosenttia ja naisilla 12 energiaprosenttia. Tyydyttynyt rasva saatiin pääasiassa ns. piilorasvana maitovalmisteista, liharuoista, leivonnaisista jne. Suolan saanti ylitti sekä miehillä että naisilla saantisuosituksen, ja D-vitamiinin ja folaatin saanti jäi alle suosituksen. D-vitamiinin pääasialliset lähteet olivat kala, ravintorasvat ja maitovalmisteet, ja folaatin lähteet viljavalmisteet, kasvikset, hedelmät ja marjat. Naisten ruokavalio oli proteiini-, kuitu- ja sokeripitoisempaa kuin miesten.

Ruoankäyttöhaastattelujen mukaan suomalainen työikäinen aikuinen söi keskimäärin kuusi kertaa päivässä. Yli puolet päivittäisestä energiasta tuli pääaterioista (62 % miehillä ja 60 % naisilla) ja runsas kolmannes välipaloista. Elintarvikeluokittain tarkasteltuna 65–74-vuotiaat söivät enemmän puuroa, pullaa, munkkeja ja alle 60 % rasvaa sisältäviä levitteitä kuin 25–64-vuotiaat, jotka puolestaan söivät enemmän jogurttia, kovia juustoja ja makeisia. Työikäisten ja ikääntyneiden ruokavalion ravintosisällössä ei ollut suuria eroja. Energiansaantiin suhteutettu kasvisten ja hedelmien kulutus oli naisilla merkitsevästi suurempi kuin miehillä

Ravintoainevalmisteita ilmoitti käyttäneensä 33 % miehistä ja 52 % naisista. Ravintoainevalmisteiden merkitys ravintoaineiden saannissa oli moninkertainen ruokaan verrattuna. Valmisteiden käyttö ei kuitenkaan kohdistu oikein, sillä ravintoainevalmisteiden käyttäjät saivat jo ruoasta enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita kuin ei-käyttäjät.

Tiedot perustuvat Kansanterveyslaitoksen Finravinto-tutkimukseen, joka on tärkein työikäisen väestön ruoankäytön ja ja ravinnonsaannin seurantamenetelmä. Se toteutetaan viiden vuoden välein osana kansallista FINRISKI-tutkimusta, joka viiden vuoden välein selvittää kroonisten tautien riskitekijöitä ja niiden muutoksia. Viimeisin Finravinto toteutettiin pääosin tammi-maaliskuussa 2007 viidellä alueella (Helsinki–Vantaa, Turku–Loimaa, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat sekä Oulun lääni).