Rauha Heikkilä; Magnus Björkgren; Marjo Vesa; Birgit Viitanen; Anita Laine; Kaisa Taimi; Anja Noro; Matti Mäkelä; Jann Asikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomen valtio (2014) Pehmeäkantinen kirja
Tampereen kaupungissa on siirrytty pormestari-, sekä tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2007 alusta. Tätä edelsi Suomen suurimman vanhainkodin, Koukkuniemen, keväällä 2006 lääninhallitukselta saama huomautus alhaisesta hoitohenkilöstön määrästä. Vuoden 2006 aikana Koukkuniemen vanhainkoti otti kokonaisvaltaisesti käyttöön asukkaiden palvelun- ja hoivan tarvetta mittaavan RAI-järjestelmän, jonka avulla voidaan arvioida myös hoidon tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja laatua. Hoitohenkilöstön mitoitus nostettiin vanhainkotiosastoilla 0,38-0,55, hoivaosastoilla 0,51-0,55 ja sairaalaosastoilla 0,54-0,69.
Raportissa selvitettiin Koukkuniemen asiakasrakenteen kehitystä 2006-2007 ja henkilöstölisäyksen vaikutusta hoidon laatuun. Vertailuna käytettiin samaan aikaan RAI-järjestelmää käyttäneitä vanhainkoteja ja terveyskeskusten vuodeosastoja. Raportissa arvioitujen asukkaiden lukumäärä puolivuosittain oli 8.097-9.103 (yhteensä n = 25.571), mikä vastasi lähes kolmasosaa maan pitkäaikaishoidosta.
Asiakasrakenteen kehitys. Koukkuniemen asukkaat olivat seuranta-aikana tyypillisiä vanhainkotiasukkaita diagnoosien lukumäärän ja jakauman sekä psykiatristen oireiden esiintyvyyden suhteen. He olivat kevythoitoisempia kuin laitosasukkaat keskimäärin, mikä ilmeni välittömästi jo laitoshoidon alkaessa ja oli havaittavissa verrokkeja lievempänä dementiana ja parempana päivittäisenä toimintakykynä sekä kustannuspainona. Vaikka hoidon tarve kasvoi seuranta-aikana Koukkuniemen vanhainkoti- ja sairaalaosastoilla (ei hoivaosastoilla), se ei tavoittanut maan keskitasoa.
Muut tunnusluvut. Koukkuniemen asukkaiden ravitsemustila oli koko seuranta-ajan energian saannin kannalta ainakin vanhainkotiosastoilla parempi ja kipujen hallinta kehittyi samaan luokkaan kuin maan laitoshoidon asukkailla keskimäärin. Asukkaiden kuntoutumista tavoitteellisesti edistävä hoitotyö oli lisääntymässä, mutta kuntouttavaa hoitoa saaneiden lukumäärä ja tulokset seurantajakson lopussa yhä jäljessä verrokkilaitoksista.
Laatuindikaattorit. Raporttiin valituista kuudestatoista laadun indikaattorista seurantajakson alussa 6 indikaattorin arvot olivat muihin vanhainkoteihin verrattuna samaa tasoa, 6 indikaattorin heikompia ja 4 indikaattorin parempia. Seurantajakson lopussa vastaavat luvut olivat 6, 7 ja 3.
Koukkuniemen kehittämiskohteita olivat 1) rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön vähentäminen - mahdollisesti monilääkkeisyyteen puuttuminen 2) kuntoutumista edistävän hoitotyön lisääminen 3) asukkaiden päivittäisten aktiviteettien ja virkistäytymisen sekä sosiaalisen elämän tukeminen 4) kirjaamisen parantaminen.
