Bysantin valtakunnan syntynä on pidetty vuotta 330, jolloin Konstantinos I Suuri perusti Konstantinopolin. Siitä tuli Itä-Rooman pääkaupunki, uusi Rooma. Tuo valtakunta käsitti lukuisia kulttuureja Euroopan, Aasian ja Afrikan rajalla. Kristillinen kreikankielinen hallinto oli niiden yhdistävä tekijä. Bysantin valtakunnasta on puhuttu tuhatvuotisena valtakuntana, se hajosi 1453 turkkilaisten valloittaessa Konstantinopolin.
Tuhannen vuoden kirjavuori -teoksen lähtökohta on tehdä luotauksia Bysantin kirjallisuuteen, ja sitä kautta esitellä erityisesti, mitä suomalaisessa bysanttilaisen kirjallisuuden tutkimuksen maailmassa tapahtuu sekä millaisista näkökulmista ja millaisin metodein, bysanttilaiskauden aineistoja lähestytään.
Artikkelit: Antiikin Kreikasta Bysantin kentille: Tuomo Lankila, Myöhemmän uusplatonismin ateenalainen koulu ja sen tuotannon säilyminen Bysantissa; Pia Houni & Kalle Knaapi, Teatterin asema bysanttilaisessa kirjallisuudessa; Tua Korhonen, Hiiriä ja ihmisiä. Theodoros Prodromoksen Katomyomakhia ja Bysantin eläinaiheinen kirjallisuus. Historialliset matkat kirjallisuudessa: Juho Wilskman, "Morean kronikka" - arvoitus ristiretkiajalta; Antti Lampinen, Etnografinen kirjoittaminen Bysantissa; Annika Asp, Andreas Libadenos - satunnainen matkailija. Kristillinen kirjallisuus ja luostarielämän arki: Pekka Metso, Liturgiakommentaarit - kirjallisuutta bysanttilaisen maailmankuvan ytimestä; Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen, Bysanttilainen hymnirunous Neitsyt Marialle; Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen, Kirkollinen retoriikka Bysantissa. Andreas Kreetalaisen Lasarus-saarna; Serafim Seppälä, Pyhän vuoren käsikirjoitukset - silta Bysanttiin.
