Pesonen Liisa | Akateeminen Kirjakauppa

Tiedon vaikuttavuus riippuu sen hyväksikäytöstä. Menetelmät tiedon hyödyntämiseksi maatalouden tuotantoprosesseissa eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin tiedon määrä. Esimerkiksi täsmäviljelyn yleistyminen on tämän takia ollut oletettua hitaampaa. Maatilayritysten toiminnanohjauksen kehittämisen tärkeänä haasteena on kehittää yritystoiminnan kannattavuutta ja riskienhallintaa. Yrityksen johtamisella tarkoitetaan liiketoiminnan, strategioiden, rakenteiden ja järjestelmien kehittämistä ja hallintaa. Nyt raportoitavassa tutkimuksessa mallinnettiin näihin liittyen maatilan asianhallintajärjestelmä, joka pystyy hyödyntämään tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa sekä automaatiota. Tutkimuksessa noudatettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun menettelytapaa (ISO-13407 1999). Hankkeessa kehitettiin myös suunnittelukonseptia edelleen laajentamalla ns. käyttökontekstin analyysia VTT:llä kehitetyn perustehtäväanalyysin avulla (Norros 2004, Nurkka ym. 2007). Tekninen järjestelmäarkkitehtuuri suunniteltiin käyttäen toiminnallista mallinnusta osana käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia (Virolainen ym. 2006). Tällä hetkellä tietokoneita on Maatalouden rakennetutkimuksen 2005 mukaan lähes neljällä viidestä maatilasta. Internet ja nopeat yhteydet varmistava laajakaista, liikkuva tiedonkäsittely ja sen vaatimat yhteydet, kuten langaton verkko sekä avoimet järjestelmät muodostavat maatilan tiedonhallinnan kulmakivet tulevaisuudessa. Sisällöltään tässä hankkeessa kehitetty asianhallinnan järjestelmäkonsepti (InfoX -konsepti) ja sen viljelykauden suunnittelukokonaisuus vastaavat hyvin pitkälle nykyisten saatavilla olevien viljelysuunnitteluohjelmien sisältöä ja ominaisuuksia. InfoX -konsepti mahdollista kuitenkin analyyttisen, useamman vuoden tähtäyksellä tapahtuvan viljelytoiminnan, ja se tukee viljelijän jokapäiväistä päätöksentekoa käyttäen hyväkseen tietotekniikkaa, joka on lähitulevaisuudessa aina ja kaikkialla mukana (ubicomp). Viljelytoimintaa voidaan ohjata konseptissa paikasta riippumatta. Siinä hyödynnetään viljelyn toteutuksesta kerätty tila/pelto/paikkakohtainen data viljelyn suunnittelussa ja samalla koko tuotantoprosessin kehittämisessä. Lähitulevaisuuden tiedonhallintajärjestelmän on tuettava viljelijöiden tällä hetkellä käyttämien matkapuhelinten ja PDA-laitteiden lisäksi - koneautomaation lisääntyessä - myös työkoneyksiköiden tiedonkeruu- ja ohjausjärjestelmiä. Liikkuvassa työkoneyksikössä vaadittavia tärkeitä käyttökelpoisen tiedonhallintajärjestelmän ominaisuuksia ovat langaton tiedonsiirto ja etäavusteisuus. Nämä ominaisuudet mahdollistavat paikasta riippumattoman pääsyn tietoon. Keskitetyt tietokannat ja eri järjestelmien väliset kontrolloidut avoimet rajapinnat tekevät mahdolliseksi eri tietojärjestelmien välisen yhteensopivuuden. Tämä luo mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille, joissa useat tiedontuottajat voivat tarjota tukea samalle käyttäjälle. Palveluiden käyttö on mielekästä ja taloudellisesti kannattavaa. Yleisen internetin hyödyntäminen tiedonhallintaratkaisuissa mahdollistaa sen, että työyksikkö voi kytkeytyä työkohtaisen sovelluksen lisäksi myös muihin tietoyhteiskunnan palveluihin. Mobiili kytkeytyminen tuotantoprosessin hallintaan ja tuen tarve työn aikana tehtäviin tuotantoprosessia koskeviin päätöksiin asettavat järjestelmälle kuitenkin vaatimuksia, jotka edellyttävät kehitystyötä. Viljelijöiden tietotekniset valmiudet ovat jo suhteellisen hyvällä tasolla. Uuden tietotekniikkaa apunaan käyttävän toimintatavan käyttöönotto edellyttää kuitenkin, ja edelleenkin, että uudesta järjestelmästä saadaan selkeää hyötyä. Uuden välineen käytön on oltava mielekästä ja sujuvaa ja lisäksi sen on annettava tukea asioihin, joiden tekemiseen viljelijät todella kokevat tarvitsevansa apua.