MTT Sivumäärä: 208 sivua Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuvuosi: 2006 (lisätietoa) Kieli: Suomi
Hankkeessa tutkittiin laidunten ja suojavyöhykkeiden ravinnekiertoa ja ympäristökuormitusta. Laiduntamisen aiheuttama pohjavesien typpikuormitus oli aluksi vähäinen, mutta kasvoi laidunvuosien kuluessa (1–28 kg N ha-1 v-1). Uusimisvuonna kuormitus oli suurin (40–60 kg N ha-1 v-1). Hietamaalla pintavaluman osuus oli 30 % kokonaisvalunnasta. Sen mukana huuhtoutui kokonaistyppeä 4–5 kg ha-1 v-1 ja kokonaisfosforia 0,6–1,4 kg ha-1 v-1, josta liukoisen fosforin osuus oli 90 %. Maan pintakerroksen viljavuusfosfori selitti 82 % heinälaitumelta huuhtoutuneen fosforin määrän vaihtelusta. Laiduntamisesta ei aiheudu pohjavesille merkittävää mikrobikuormitusta, mutta pintavesien kuormitus voi olla runsasta. Sontakasat peittivät laidunalasta 4 % ja virtsalaikut 17 % laskettuna koko laidunkautta kohti. Virtsalaikut lisäsivät huuhtoumaa enemmän kuin sontakasat. Laitumelta haihtui 6,9–16,1 kg NH3- N ha-1. Eri maalajeille eri aikoina levitetystä virtsasta ja sonnasta keskimäärin 0,9 % muuntui dityppioksidiksi. Kevätviljamaalla suojakaistat poistivat 30-50 % pintavalunnan kokonaisfosforista, -typestä ja eroosioaineksesta, mutta liukoisen fosforin (PO4-P) määrä kasvoi hoitamattomilla luonnonkasvikaistoilla. Myös laitumella PO4-P:n määrä oli suurempi kuin kevätviljamaalla. aboratoriokokeessa, jossa suojakaistakasveja vuoronperään jäädytettiin, sulatettiin ja huuhdeltiin vedellä, kasveista huuhtoutui liukoista fosforia 2–5 kg ha-1. Lyhytkestoinen laidunnus ei näyttänyt lisäävän epäorgaanisen typen huuhtoutumista. Vähän laidunnetuilla suojakaistoilla ulosteperäisten mikrobien tiheydet olivat yleensä samaa suuruusluokkaa kuin laiduntamattomilla kaistoilla. Suojavyöhykkeiltä voidaan kasvusto korjata esim. pyöröpaalaimella tai niittosilppurilla. Suojavyöhykkeiden hoito sopii hyvin teetettäväksi urakoitsijalla. Empiirisen analyysin mukaan tuotantokasveille kohdennetut pinta-alatuet luovat kannustinongelman leveämpien suojakaistojen perustamiselle. Pinta-alatukiin tulisi yhdistää ympäristölliset ehdot, erityisesti vaatimus nykyistä leveämpien suojakaistojen perustamisesta vesistön varteen.
