Peltonen Eija (TtM) 8.5.2009 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Hoitotiede Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toimintamalleina perusterveydenhuollossa Vastaväittäjä: Professori Helvi Kyngäs, Oulun yliopisto Kustos: Professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto Aika ja paikka: Perjantai 8.5.2009 klo 12, Mediteknian auditorio Väitöstiedote: Uusi toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaan Perusterveydenhuollon henkilökunnalle, hallinnolle ja asiakkaille suunnattu kyselytutkimus tuotti uutta tietoa vastaanottotyötä tekevien lääkärien ja hoitajien työn ja työnjaon kehittämisen perustaksi. Tulosten perusteella laadittiin parhaat käytännöt yhdistävä vastaanottotoiminnan malli. Vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa aiemmin tehty. Perusterveydenhuollon kehittäminen on suomalaisen terveyspolitiikan keskeinen haaste. Terveyskeskukset kamppailevat paraikaa resurssi- ja henkilöstöpulan kanssa. Vastaanottotoiminnan järjestelyihin yritetään löytää toiminnallisesti tyydyttävät ja taloudellisiin resursseihin suhteutetut ratkaisut. Lääkäreiden tiettyjen tehtävien siirto hoitajille ratkaisuna niukkojen lääkäriresurssien uudelleen kohdentamiseksi on jo pitkään puhuttanut päättäjiä ja ammattihenkilöitä. Keskustelua on samalla käyty myös hoitajien osaamisen varmistamisesta sekä lisätyön ja -vastuun hinnasta. Tutkittua tietoa asiasta on kuitenkin niukasti. Tässä väitöstutkimuksessa kuvailtiin perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa ja hoitajien tehtäväaluetta vastaanottotoiminnassa ja vertailtiin lääkäreiden ja hoitajien tiimi- ja työparityötä. Tavoitteena oli tuottaa uusi toimintamalli vastaanottotoimintaan. Tutkimukseen valittiin kymmenen terveyskeskusta. Näistä yhdeksän oli Keski- ja Itä-Suomen alueelta ja yksi Etelä-Suomesta. Vastaanottotoimintaa arvioivat hoitajat, lääkärit, terveyskeskusten asiakkaat ja hallinnon edustajat vastaamalla kyselylomakkeisiin. Tutkimus tuotti tietoa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan järjestelyistä, hoitajien itsenäisestä tehtäväalueesta vastaanottotoiminnassa, henkilöstön työn tuesta, työssä tarvittavan osaamisen arvioinnista ja ylläpitämisestä sekä lisäkoulutustarpeista. Lisäksi saatiin tietoa vastaanottotoiminnan ja lääkäreiden ja hoitajien työnjaon kehittämisalueista sekä hoitajien itsenäisen työn eduista ja epäkohdista. Tulosten perusteella lääkäreiden ja hoitajien vastuuväestöt olivat hyvin suuria ja he kokivat työtaakkansa liian suureksi. Lääkärit kokivat oman työnsä hallinnan vaikeaksi. Asiakkaat puolestaan toivoivat omaa lääkäriä ja hoitajaa. Lääkäreiden ja hoitajien työ perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa tulisi suunnitella siten, että väestö mitoitetaan lääkäriä ja hoitajaa kohti tarkoituksenmukaisen kokoiseksi huomioiden väestön tarpeet ja niiden muutokset säännöllisin välein. Työparityössä lääkäri ja hoitaja työskentelevät jatkuvassa ja kiinteässä yhteistyössä vastaten tietystä väestöstä tai asuinalueesta. Tiimityössä ammattiryhmille on suunniteltu ja nimetty erilaisia tehtäviä ja vastuita. Tässä mallissa lääkäri toimii yhteistyössä usean hoitajan kanssa, samoin asiakas. Työparitoimintaa toteuttavien terveyskeskusten asiakkaat ottivat ajanvarausasioissa suoraan yhteyden omaan hoitajaan. Hoitajilla oli erilliset puhelintunnit ja hoitajien vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Tiimityöterveyskeskuksissa taas oli käytössä paikallisesti sovelletut toimintaa ohjaavat hoitosuositukset. Hoitajilla oli avosairaanhoidon vastaanottoja ilman ajanvarausta ja hoitajien lisätarve ennakoitiin päivystystoiminnassa. Työparityöterveyskeskuksissa asiakkaat pääsivät kiireettömissä asioissa lääkäreiden vastaanotoille paremmin kuin tiimityöterveyskeskuksissa. Pitkäaikaissairauksia sairastavat potilaat kävivät tiimityöterveyskeskuksissa asiantuntijahoitajien ja työparityöterveyskeskuksissa omahoitajien vastaanotoilla. Itsenäisessä vastaanottotyössä toimivien hoitajien perusopintoihin kaivattiin muutosta ja työelämässä oleville hoitajille lisäkoulutusta. Lisäksi lääkäreiden ja hoitajien tulisi lisätä tiedonhakua ammattikirjallisuudesta, Käypä hoito -suosituksista ja muista näyttöön perustuvista suosituksista sekä Terveysportista. Asiakkaat pitivät terveyskeskusten vastaanottotoimintaa luotettavana ja he olivat tyytyväisiä vastaanottoaikojen saatavuuteen ja odotusaikaan sekä jatkohoidosta sopimiseen. Asiakkaiden mukaan lääkäreiden ja hoitajien antama neuvonta oli ammattitaitoista, yksilöllistä ja riittävää. Tulosten pohjalta ei voi sanoa, kumpi on parempi, työpari- vai tiimityöjärjestelmä. Kummassakin toimintamallissa oli sekä hyviksi koettuja että kehitettäviä toiminnankohteita. Vastaanottotoiminnan kehittämisessä tulee tehostaa suunnittelua ja arviointia. Lääkäreiden ja hoitajien työ tulee suunnitella siten, että työn kohde mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstön mukaan työnjaon selkiyttäminen sekä puhelinneuvonnan ja päivystystoiminnan tehostaminen ovat keskeisiä kehittämisalueita. Hallinnon edustajien mukaan keskeistä työnjaon kehittämisessä ovat vastaanottojen suunnitelmalliset, yhtenäiset toimintamallit, jotka ohjaavat lääkäreiden ja hoitajien työtä. Lääkäreille ja hoitajille tulisi järjestää yhteistä koulutusta ja konsultaatioaikoja toimintoja uudistettaessa tai juurrutettaessa. Asiakkaiden mukaan toimintoja kehitettäessä huomio tulisi kiinnittää henkilöstön riittävyyteen, palvelujen saatavuuteen ja tiedottamiseen. Saatujen tulosten ja aiemman kirjallisuuden perusteella laadittiin toimintamalli, johon koottiin hyviksi ja toimiviksi koetut käytännöt. Mallin mukaan vastaanottojen ajanvaraustoiminta järjestetään siten, että asiakas ottaa suoraan yhteyden omaan hoitajaansa, joka arvioi hoidon tarpeen. Lääkärit hoitavat oman väestönsä kiireettömät päivystysasiat virka-aikanaan. Potilaiden hoidon jatkuvuus taataan siten, että erikoissairaanhoidon palautteet tulevat suoraan omille lääkäreille ja hoitajille ja seurantakäynnit sovitaan edellisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Lisäksi hoidon jatkuvuutta edistetään hoitajien toteuttamilla lääkärivastaanottojen ennakkovalmisteluilla ja suunnitelmallisella kirjaamisella. Mallissa hoitajien vastaanotot toimivat ajanvarauksella. He vastaavat tavallisimpien kansansairauksien ehkäisystä, näiden potilaiden hoidonohjauksesta ja hoidon seurannasta sekä tutkimuksiin ohjaamisesta. Lisäksi omahoitajien itsenäiseen vastaanottotyöhön kuuluu tavallisia infektioita sairastavien potilaiden hoidon tarpeen arviointi, tutkimusten toteuttaminen ja hoidon ohjaus. Terveyskeskusten päivystystoiminnan ruuhkautumiseen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla päivystyksessä hoitajien itsenäiset vastaanotot ja ennakoimalla ruuhka-aikoina hoitajien lisätarve. Lääkäreiden ja hoitajien työnjaossa tehtävien- ja vastuunjaot sovitaan kirjallisesti. Keskinäiset konsultaatiot tukevat työjakoa ja yhteistyötä. Malli soveltuu vastaanottotoiminnan kehittämiseen ja siellä toimivien henkilöstöryhmien oman työn jäsentämiseen sekä keskinäisen työnjaon kehittämiseen. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 168. ISBN 978-951-27-1227-4. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml Lisätietoja: Eija Peltonen Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos p. 050 4014053 eija.m.peltonen@thl.fi Kuopion yliopisto Viestintä tiedotus@uku.fi