Tutkimus kuvaa raittiuden ja alkoholin käytön muutoksia sekä muutoksiin liittyvää moraalivallin murentumista. Sukupolvittaiset ja -puolittaiset muutokset raittiudessa ja alkoholin käytössä ilmentävät postmodernisoituvan yhteiskunnan vaikutusten tunkeutumista erityisyyksiä sisältävään pohjoisen maaseudun vahvaan traditionaaliseen kulttuuriin jonka moraalivalin tukipilarina on talonpoikaisuuden ohella lestadiolaisuus. Tarkastelu kohdentuu pohjoisen maaseudun kahteen kuntaan Posioon ja Ranuaan. Tutkimustehtävä on kuvata: Miten väestö arvioi kehitystä paikkakunnalla? Miten paikallinen alkoholipoliittinen asenne- ja mielipideilmasto on muuttunut? Miten raittius ja siinä tapahtuneet muutokset ilmenevät paikallisesti vuosina 1980-,1990- ja 2000-luvulla? ja Mitä .muutoksia alkoholin käytössä on tapahtunut? Tutkimus on survey-tutkimus. Tutkimusaineisto muodostuu kolmesta poikkileikkausaineistosta ja kahdesta paneeliaineistosta. Poikkileikkausaineistot ovat vuodelta 1984 (N 658), 1994 (N 287) ja 2001 (N 376). Paneeliaineistot ovat vuosilta 1984-2001 (N 179) ja 1994-2001 (N 126). Ensimmäinen kysely tehtiin täysin kuivilla paikkakunnilla ennen alkoholi myymälöiden tuloa, toinen kysely keskioluen kieltopäätösten purkamisen jälkeen ja kolmas kysely kuusi vuotta uuden alkoholilain jälkeen. Raittius on ollut ja on edelleen pohjoisella maaseudulla huomattavasti yleisempää kuin keskimäärin koko Suomessa. Poikkeuksen muodostavat posiolaiset nuoret, jotka eivät eroa enää raittiudessaan omasta ikäluokastaan. Raittius kiinnittyy Ranualla vahvasti uskonnollisuuteen. Raittiiden keski-ikä on myös maaseudulla noussut ja iäkkäät naiset muodostavat raittiiden ydinryhmän. Alkoholipoliittisen mielipideilmaston vapautumisesta huolimatta suhtautuminen alkoholin saatavuuteen on jyrkempää kuin koko Suomessa. Alkoholin käyttö on lähes kaksinkertaistunut paikkakunnilla parissakymmenessä vuodessa, mutta jää silti 40 prosenttiin koko Suomen keskimääräisestä käytöstä. Pohjoisen maaseudun väestön keskuudesta voidaan erottaa raittiuden ja alkoholin käytön suhteen kolme sosiaalista sukupolvea, joista kaksi vanhinta ovat myös paikallissukupolvea. Maaseudun kieltolaki -sukupolvi on elänyt aikuisuutensa joko kokonaan tai osittain kuivalla maaseudulla. Yleinen raittius ja vähäinen alkoholin käyttö on kuulunut varsinkin naisten elämään. Maaseudun märkä sukupolvi muodostuu 1950-1960-luvulla syntyneitä. He ovat ensimmäinen yhtenäisesti alkoholia käyttävä sukupolvi. Naisten luopuminen raittiudesta alkoi 1980-luvulla, mutta alkoholin käyttö lisääntyi vasta 1990-luvulla. Vapaan alkoholin sukupolvi on syntynyt 1970ja 80-luvulla. He ovat tulleet alkoholin käyttöikään vapaan alkoholin saatavuuden aikana. Avainsanat: survey, raittius, alkoholin käyttö, juomatavat, alkoholipolitiikka, märkä sukupolvi, moraalivalli, kieltolaki, alkoholi myymälä, keskiolut, viini, väkevät juomat, paikallinen, maaseutu, lestadiolaisuus, lappi, Posio ja Ranua
