Marilaiset saivat 1920-luvun Neuvostoliitossa mahdollisuuden vapaasti kehittää kirjakieltään. Reilun vuosikymmenen aikana luotiin eri tieteenaloja varten runsaasti termistöä, jota hyödynnettiin marinkielisissä oppikirjoissa. Poliittinen tilanne kuitenkin muuttui 1930-luvun lopussa, ja marin kielen omapohjainen kehittyminen katkesi. Marilaiset termit korvattiin venäjänkielisillä vastineillaan.

Tämä teos on ensimmäinen laaja ja yksityiskohtainen tutkimus marin kielten 1920- ja 1930-luvun sanastonkehittelyn tuloksista. Elollista luontoa tutkivien tieteiden termistöä on kirjassa kuvattu syvällisesti tieteenalojen käsitteistä lähtien. Lisäksi on kartoitettu niitä morfologisia ja semanttisia keinoja, joiden avulla uusia sanoja muodostettiin.

Teos sisältää yleistajuisen johdannon marien ja heidän kirjakieltensä historiaan. Näin kirja soveltuu paitsi kielentutkijoiden myös kaikkien marin kielestä kiinnostuneiden käyttöön.