Bretagnesta lähti suuri joukko kalastaja-aluksia keväisin noin puoleksi vuodeksi Islannin vesille. Kalastajia kutsuttiinkin ”islantilaisiksi”. Kalastajien perheet ja suvut muodostivat yhteisön, joka jakoi ilot ja surut. Rannalla oli pieni kappeli, jonka seinille joka vuosi lisättiin mustia puutauluja, joissa kerrottiin hukkuneiden ja hävinneiden tiedot.

Kirjassa seurataan kauniiden ja reippaiden serkusten Yannin ja Silvestren vaiheita sekä rikkaan sukulaisen tyttären Gaudin elämää, joka muuttui isän menetettyä omaisuutensa huonoissa kaupoissa.
Loti kuvaa kauniisti ja koskettavasti ihmisten elämää, sekä meren kauneutta ja kauheutta.

Pierre Loti, oik. Julien Viaud, (1850-1923) oli ranskalainen meriupseeri ja kirjailija. Hänet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi 1891.

Kirjan kieltä on ajanmukaistettu.