Nikko Tuija | Akateeminen Kirjakauppa

FL Tuija Nikon kansainvälinen yritysviestintä -aineeseen kuuluva väitöskirja “Dialogic construction of understanding in cross-border corporate meetings” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa torstaina 27.8.2009. Väitöskirjan otsikko suomeksi on ”Ymmärryksen dialoginen rakentuminen monikansallisten yritysten kokouksissa”. Vuorovaikutus sujuu suomalais-ruotsalaisten fuusioyritysten sisäisissä kokouksissa Väitöskirja käsittelee yhteisen ymmärryksen rakentumista suomalais-ruotsalaisten fuusioyritysten englanniksi käytävissä sisäisissä kokouskeskusteluissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kokousten vuorovaikutus on sujuvaa, ja osallistujat ymmärtävät toisiaan vaivatta. Tutkimuksen mukaan suomalais-ruotsalaisten yritysten sisäiset kokoukset ovat yhtäältä kurinalaisia ja tavoitteellisia, toisaalta niissä on rento ja yhteistyöhakuinen ilmapiiri. Varsinkin pysyvien tiimien kokouksissa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisöllisyyden ja myönteisen ilmapiirin rakentumiseen. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vieraan kielen käytöstä aiheutuvia ongelmia ei kokouskeskusteluissa juurikaan käsitellä. Perinteisesti vieraan kielen käyttöä on tutkittu sellaisesta näkökulmasta, että kommunikaatio on lähtökohtaisesti ongelmallista ja johtaa välttämättä väärinymmärryksin. Tässä tutkimuksessa huomio sen sijaan kohdistui sellaisiin vuorovaikutuksen keinoihin, jotka edesauttavat kommunikaation onnistumista kokoustilanteessa. Uutta on myös se, että huomio ei kohdistunut yksittäisten osallistujien puheeseen vaan siihen, miten osallistujat yhdessä rakentavat merkityksiä. Tutkimuksen aineistona oli Nordean ja Stora Enson sisäisiä kokouskeskusteluja, joissa osanottajina oli sekä yrityksen suomalaisia että ruotsalaisia työntekijöitä. Aineisto kerättiin laajemman Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen yhteydessä Helsingin kauppakorkeakoulussa vuosina 2000–2003. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin keskustelunanalyysia. Sen avulla voidaan päästä käsiksi vuorovaikutuksen yksityiskohtiin ja osoittaa konkreettisesti, millaisia seurauksia erilaisilla vuorovaikutuksen käytänteillä on. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää sekä yritysten sisäisessä koulutuksessa että vieraskielisen viestinnän opetuksessa.