Päihteiden käyttö aiheuttaa haittoja yksilöiden ja yhteisöjen terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia haasteita yhteiskunnalle. Sairaaloiden ja terveyskeskusten päivystysvastaanotot ovat keskeisessä asemassa päihteiden käytön haittojen ehkäisyssä. Päihteiden käytön puheeksioton perustana ovat arvot ja eettiset periaatteet. Tutkimustietoa tarvitaan varhaisen puuttumisen menetelmistä ja eettisten periaatteiden toteutumisesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varhaisvaiheen päihdetyötä, eettisten periaatteiden toteutumista ja kehittämistarpeita päivystysvastaanotoilla. Tavoitteena oli luoda toimintamalli varhaisvaiheen päihdetyöhön ja monialaiseen yhteistyöhön.

Tutkimuksen lähestymistapa oli narratiivinen. Tutkimushaastatteluihin osallistuneet päivystysvastaanottojen työntekijät (n=34) ja potilaat (n=6) kuvasivat päihteiden käytön puheeksiottotilanteita omakohtaisissa esimerkkikertomuksissa. Päihdetyön asiantuntijoiden aineisto kerättiin neljänä (n=16) ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen aineistonkeruu ajoittui syksystä 2011 syksyyn 2012. Aineistoja analysoitiin soveltaen kategorista narratiivien analyysia ja temaattista sisällönanalyysia.

Tulosten mukaan puheeksiottoa pidettiin tärkeänä, mutta työntekijät ja asiantuntijat kuvasivat sen toteutumisessa monia haasteita. Työntekijöillä ei ollut yksiselitteistä kuvaa varhaisvaiheen päihdetyöstä. Puheeksiottotilanteet herättivät työntekijöissä pääosin kielteisiä tunteita. Potilaat kokivat puheeksioton hoitoon kuuluvaksi osaksi. Työntekijät kuvasivat eettisten periaatteiden ilmenemismuotoja, mutta samalla toivat esiin ongelmat päihteitä käyttäneiden potilaiden kohdalla. Toteutumiseen vaikuttivat päivystyksen luonne, perustehtävä ja toimintamallit sekä työntekijöiden ajatus- ja toimintamallit. Puheeksioton onnistumista määräävänä tekijänä korostui se, millainen potilas oli yhteistyökumppanina: vointi, käyttäytyminen, valmius puheeksiottoon ja päihtymys. Asiantuntijat toivat esiin huolen työntekijöiden asenteista ja osaamisesta. Tutkimuksessa luotiin toimintamalli eettiseen varhaisvaiheen päihdetyöhön päivystysvastaanotolla, jossa keskeisiksi kehittämiskohteiksi muodostuivat puheeksioton liittäminen osaksi työtä, resurssit ja ammatillisuus. Puheeksioton haasteiden ratkaiseminen on edellytyksenä myös eettisyyden toteutumiselle. On tärkeää etsiä toimintatapoja, joilla vaikeaksi koettua puheeksiottoa helpotetaan. On myös tärkeää huomioida eettisten periaatteiden tasapuolinen toteutuminen kaikissa potilasryhmissä. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää päihdetyön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä tutkimuksessa.

Sivumäärä/Sivut: XIV, 201, [37] s.