Suomalainen kansanmusiikki henkilöytyi Konsta Jylhään 1970-luvulla. Kolmannen polven viulupelimanni ja palkittu perinteentaitaja tunkeutui kansan sieluun erityisesti säveltäjänä. Hänen musiikissaan kohtasi kaksi erilaista maailmaa, vanha talonpoikaisperinne ja tämän päivän suomalaisuus. Konsta Jylhä oli yhtä sävellystensä kanssa, ne saivat hänen esittämänään oman jäljittelemättömän tulkintansa. Kaustislainen muusikko ja pedagogi Mauno Järvelä on kuunnellut satoja tunteja Konstan soittoa mm. arkistonauhoilta ja äänilevyiltä, tuloksena 60 sävelmää sisältävä, mahdollisimman tarkkaan Konstan omaa soittotapaa noudattava nuottikirja.
Akuvalssi
D-duurivalssi
D-mollisottiisi
Hannun ja Riitan häävalssi
Hiljaisen miehen häävalssi
Kruunu-Marjaanan polska
Hurmuri
Isä-Jussi sotiisi
Jeremian polska
Joululaulu
Juhannusyön valssi
Jylhän polska
Kehtolaulu
Kesän tullessa
Keskipohjalainen poloneesi
Konstan nimetön polska
Konstan parempi valssi
Konstan valssi
Konstan valssi 2
Lapin kullan sotiisi
Metsäkylän sotiisi
Metsämarssi
Miilunpolttajan polska
Morsiusmarssi
Motellin hämärässä
Muisto
Museon varjossa
Myllykankaan polkka
Nikkarin polkka
Nuorisomasurkka
Nuorison valssi
Olutmarssi
Pajalan sotiisi
Outoveden valssi
Parhaalle ystävälle
Pelimannin kaikuja
Penttilän sillalla
Perjantai-illan valssi
Pirttikosken polkka
Rapukestit
Ryymingin polkka
Sahanperän sotiisi
Santerin kavilassa
Silivolan sotiisi
Sukkulapolkka
Tienvarren sotiisi
Ullan masurkka
Tienvarren valssi
Tuutulaulu
Tähtisilmävalssi
Vaiennut viulu
Valssi Jaanalle
Valssi Puustellista
Vanhalla tervehaudalla
Valsi vanhaan tyyliin
Vanhan Kirstin sotiisi
Viinapolska
Vuokraemännän sotiisi
Vääränkosken valssi
Väinön sotiisi
Lisäkappaleina toisessa laitoksessa: Laulu ja Nimetön valssi
