Kiinnostus arkeologiaa ja erityisesti oman lähiympäristön menneisyyttä kohtaan on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Monttu auki -kirja tutustuttaa lukijan Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikön viime vuosien kiinnostavimpiin kenttätutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Mukana on kohteita niin maalta kuin mereltä, etelästä kuin pohjoisesta.
Kirjan artikkelit käsittelevät muun muassa löytöaikanaan paljon julkisuutta saaneen Janakkalan miekkamiehen tutkimuksia sekä Haminan Rjazanin rykmentin 1700-luvulla hylätyn kirkon ja hautausmaan vaiheita. Artikkelit käyvät läpi arkeologisten kenttätutkimusten tekemistä, mutta pohdiskelevat myös niitä menneiden vuosisatojen ihmisiä, joihin löydöt liittyvät. Mihin esimerkiksi Janakkalan miekkamies mahtoi uskoa? Entä miksi Rjazanin rykmentin hautausmaalle on haudattu lähestulkoon yksinomaan lapsia?
Vedenalaista historiaa kerrotaan mm. Porin edustalle uponneesta priki Carlista kertovassa artikkelissa sekä purjelaiva Vrouw Marian koristereliefejä analysoivassa tekstissä. Samalla artikkelit kertovat yleistajuisesti myös nykyaikaisista tutkimus- ja analyysimenetelmistä, joita arkeologisessa tutkimuksessa hyödynnetään.
Monet artikkeleista kertovat konkreettisista löydöistä, joita tutkimusten yhteydessä on tehty. Esimerkiksi tupakka ja tupakointivälineet olivat aluksi ylellisyysesineitä, joita tuotiin Euroopasta ja joita on löytynyt runsaasti niin uponneiden laivojen hylyistä kuin kaupunkikaivauksiltakin. Myös ihmisen halu koristautua on ikiaikainen. Tästä todistavat esimerkiksi Laitilan Vainionmäen viikinkiaikaisesta kalmistosta löytyneet soljet, Hämeestä eri paikkakunnilta löydetyt myöhäisrautakautiset linturiipukset sekä meripihkanappi, joka on kulkeutunut kivikaudella kaukomailta Suomeen ja nyttemmin arkeologien löydettäväksi. Nämä esineet kertovat omaa tarinaansa menneiden aikojen ihmisistä ja siitä, mikä heille oli tärkeää.
Kirjoittajat toteavat, että arkeologian kiinnostavuus on siinä, että se vastaa menneisyyttä koskeviin kysymyksiin ja samalla synnyttää uusia kysymyksiä ja tutkimusaiheita. Uudet tutkimusmenetelmät paljastavat vanhoistakin kohteista asioita, joita ei aiemmissa analyyseissä ole saatu selville. Toisaalta osa historian kulusta jää aina selvittämättä – kiehtomaan niin arkeologien kuin muiden menneistä ajoista kiinnostuneiden mielikuvitusta.
