Tekijä: Emmi Itäranta; Juhani Karila; Markus Leikola; Maria Matinmikko; Marisha Rasi-Koskinen; Mikko Rimminen; Harry Salmenniemi Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Teos (2021) Saatavuus: Tuote ei tilattavissa.
Valohämyn kustantavat yhdessä Siltala (ISBN 978-952-388-195-2) ja Kustannusosakeyhtiö Parvs (ISBN 978-952-7441-55-8).
Kirje lukijalle:
Olen kirjoittanut tämän teoksen rakkaudesta planeettaan ja taiteeseen. Se on kutsu maisemien pakahduttavuuteen, taiteen seismiseen olennaisuuteen ja kirjallisuudenlajien hybridiseen tilaan.
Kieli katsoo itseään peilistä. Galaksin ytimessä on supermassiivinen musta aukko. Eläimet todistavat. Maalaustaiteen termi 'valohämy' (ital. chiaroscuro) näyttäytyy sekä filosofisena asenteena että elettynä kokemuksena: valo, pimeys ja niiden sekoittuminen on yhtäaikaista.
Kaikki on sisäkkäin.
Valohämy on kaunokirjallinen kuvakirja, jossa sekä tekstit että kuvat osallistuvat kerrontaan täydentäen ja haastaen toisiaan. Teoksen valokuvat olen ottanut noin 10 viime vuoden aikana. Kuvataiteilija Sami Jalosen piirustusten kiehtovan nyrjähtänyt jälki on ihmeellisen osuvassa yhteydessä teoksen alitajuntaan. Valohämystä muotoutui kuvallinen, tarinan, esseen ja autofiktion lohkareita käyttävä kontemplatiivinen kirjoitus olemassaolon kauneudesta, historiallisuudesta, outoudesta, väkivallasta, materiaalisuudesta ja tuhosta. Elegia. – Maria Matinmikko.
Valohämyn kustantavat yhdessä Siltala ja Kustannusosakeyhtiö Parvs (ISBN 978-952-7441-55-8).
Maria Matinmikko on aiemmin julkaissut neljä teosta, joista viimeisin, runoromaani Kolkka (2019) oli ehdolla Runeberg-palkinnon saajaksi pitkällä listalla. Muilla teoksillaan hän on voittanut YLE:n Tanssiva karhu -runouspalkinnon, Kalevi Jäntin ja runousyhdistys Nihil Interitin jakamat palkinnot ja ollut ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa. Matinmikko kuuluu Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman romaanin Ihmiskokeita (2016) ja digitaalisen teoksen Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää (2018) kirjoittajakollektiiveihin. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan estetiikka. Sen lisäksi hän opiskeli taidehistoriaa, teoreettista filosofiaa, kirjallisuutta ja uskontotiedettä.
