Mäkinen Kalevi | Akateeminen Kirjakauppa

Tutkimus käsittelee ammattioppilaitosten opettajien työn kuormittavuutta sen ilmenemismuotoja, haittavaikutuksia ja työkyvyttömäksi tulemista. Kuormittavuuden johdosta opettajia saattaa siirtyä pois työyhteisöstään jo ennen vanhuuseläkeikää. Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu v. 1991 ja v. 1993-1994 sekä v. 1998 tehtyjen kyselyiden ja teemahaastattelun avulla ammattioppilaitosten opettajilta, joiden oppilaitokset sijaitsevat entisen Kuopion läänin alueella. Analyysissä on yhdistetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa paremman kuvan saamiseksi tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen mukaan opettajat arvostavat itseään ja luottavat yleensä itseensä. Kuitenkin he kuorimittuvat selvästi työssään ja työteho laskee. Ylikuormitusta koetaan suurten opetustuntimäärien ja niiden valisteluiden johdosta sekä muista opetushallinnon opettajille määräämistä töistä, jotka eivät kuulu varsinaiseen opetukseen. Opettajiin kohdistuvat useat rooliodotukset koetaan kuormittavina. Alikuormittumista ja turhautumista aiheuttavana koettiin rutiiniluonteinen perusopetus, koska opettajat ei voi hyödyntää osaamistaan. Vuorovaikutus lähimpien ihmisten kanssa pidettiin tärkeänä niin työyhteisössä kuin kodin piirissäkin. Työyhteisössä koetaan kuitenkin heikentyneitä ihmissuhteita ja niihin liittyviä ristiriitoja, perusteettomia arvosteluita sekä rehellisyyden ja avoimuuden puutetta. Opettajat eivät myöskään voi sanottavasti vaikuttaa työyhteisön asioihin. Naisopettajat kokevat työssään ylikuormitusta miehiä enemmän. Naisilla perusasiat olivat kuitenkin miehiä paremmassa kunnossa. Heillä oli ystäviä, joille he saattoivat purkaa huoliansa paremmin. Miesten ystäväverkoston puute ja sosiaalisten suhteiden vähyys, haitallinen alikuormitus sekä terveyden laiminlyönnit lienevät ne tekijät, jotka osaltaan aiheuttivat sen, että miesten eläkkeelle siirtymisiän keskiarvo oli naisia alhaisempi. Työyhteisön johdon ja työterveydenhuollon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota opettajien terveysriskeihin ja lisääntyneisiin erilaisille varhaiseläkkeille siirtymisiin. Erilaisilla varhaiskuntoutusmuodoilla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Tästä syystä varhaiskuntoutusta tulisi lisätä. Työssä ja työyhteisössä on monia kuormittavuustekijöitä, joita ei aina voi muuttaa. Tärkeätä on löytää keinot, joilla voi hallita omaa elämäänsä ja käsitellä eteen tulevia ristiriitoja.