Rosebud Books Sivumäärä: 416 sivua Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuvuosi: 2022 (lisätietoa) Kieli: Suomi
Toimittaja Liisa Liimataisen neljännessä kirjassa tehdään selkoa kahden alueellisen suurvallan, Iranin ja Saudi-Arabian, pitkään jatkuneesta vastakkainasettelusta, ja vertaillaan toisiinsa näitä hyvin erilaisia maita. Teos auttaa ymmärtämään myös muiden maiden kuten Libanonin ja Irakin tapahtumia. Kirjan rikas aineisto ja valtava tietomäärä tuovat pintaan Lähi-idän ongelmien syvät juuret.
Saudi-Arabian kuningaskunta on ollut wahhabilaisen sunni-islamin tulkinnan tulos. Maa on öljyrahoillaan vienyt äärikonservatiivista näkemystään kaikkialle, usein erilaisen avustustoiminnan muodossa. Yhteiskunnallisia muutoksia on maassa alettu nähdä vasta viime vuosina, vaikka kansalaisyhteiskunta on taistellut pitkään oikeuksiensa puolesta. Taistelu on johtanut yleensä vankilaan.
Iranin islamilaisen tasavallan siialaisuuteen perustuvaa valtiota suojelevat vankat ideologis-sotilaalliset organisaatiot. Vapaampien kausien jälkeen kaikki valta maassa on ideologisesti konservatiivisten miesten käsissä. Myös Iran sulkee kansalaisyhteiskunnan edustajia vankilaan.
Liimatainen kuvaa kirjassaan Iranin ja Saudi-Arabian alueellista toimintaa. Iran valvoo tiiviisti Irakia, jonka kontrollointi on sille strategisesti tärkeää. Libanonissa samaa tehtävää hoitaa Iranin vankka liittolainen Hizbollah. Saudit ovat rahoittaneet sunneja sekä Irakissa että Libanonissa, mutta maa on Iraniin verrattuna selvästi alakynnessä.
Alueen valtioiden kansalaisyhteiskunnan elpyminen herättää toivoa, mutta aktivismin tukahduttaminen ja oikeuksia ajavien surmaaminen osoittaa, että muutos on hidas.
Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuurien osaston professori Hannu Juusola. Libanonia käsittelevän jälkipuheen laati Ari Kerkkänen, joka on Libanonissa asuva Lähi-idän poliittisen ja yhteiskuntahistorian tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund kommentoi omassa puheenvuorossaan Irakia.
Teoksen nimessä riikinkukko viittaa Iraniin. Vanhan Persian kulttuurin tuotteissa usein esiintyvä sofistikoitu ja komeudestaan tietoinen riikinkukko sopii hyvin nyky-Iranin symboliksi. Kameli viittaa Saudi-Arabian kuningaskuntaan, joka sai alkunsa 1700-luvulla erämaassa syntyneestä uskonnollisesta liikkeestä. Kameli on aina ollut tuon erämaakulttuurin symboli.
