Kansainvälisten arviointitutkimusten merkitys koulun kehittämisessä on lisääntynyt. Arviointien tuloksia on hyödynnetty monipuolisesti opetuksen ja opetussuunnitelmien uudistamisessa. Vertailut muihin maihin antavat realistisen ja luotettavan kuvan oman maamme tilasta. Viime vuosina arvioinnit ovat toimineet tehokkaana Suomi-kuvan rakentajana maailmanlaajuisesti. Globalisoituminen, työvoiman ja opiskelijoiden kasvava liikkuvuus sekä median vaikutusvallan kasvu ovat havahduttaneet näkemään koulutuksen ongelmat ja kehittämistarpeet yhteisinä. Kansakunnat haluavat säilyttää koulutuksensa omaleimaisena, mutta samalla tarve uudistaa omia järjestelmiä tulosvertailuja hyödyntäen on lisääntynyt.

Koulutusjärjestelmien vertaileminen on kiintoisaa, mutta siinä on myös vaikeutensa, sillä koulutuksen kansalliset ratkaisut nousevat erilaisista historiallisista, kulttuurisista ja poliittista taustoista. Käsillä oleva teos kuvaa, miten tutkijat ns. IEA-yhteistyössä ovat tähän haasteeseen vastanneet. Tutkimukset on toteutettu kansallisesti mutta yhteisessä kansainvälisessä kehyksessä ja yhteisin menetelmin.

Teoksessa kuvataan, miten kansainvälistä arviointityötä on tehty jo 1950- luvun lopulta lähtien. Suomi on ollut tässä yhteistyössä aktiivinen alusta alkaen. Pääpaino on kuitenkin yhteistyön tulosten esittelyssä: miten suomalaisnuorten osaaminen on vuosien varrella kehittynyt ja millaiset koulutuspoliitiset, kulttuuriset ja pedagogiset ratkaisut ovat kehitystä edistäneet.