John Casti; Leena Ilmola; Petri Rouvinen; Markku Wilenius Taloustieto oy (2011) 40,50 € |
|
Tsunameja. Turmia ydinvoimaloissa. Maanjäristyksiä. Vallankumouksia. Romahtamaisillaan olevia talouksia. Ranskan vihannestuotannosta 90 % kaatopaikalle. Ääri-ilmiöt (extreme events) näyttävät yleistyneen. Mitä on vuorossa seuraavaksi? (päivitetty mukaelma Newsweekin kansitekstistä 28.3.2011).
Ääri-ilmiöiden potentiaaliset vaikutukset yhteiskuntaan ovat merkittävät. Vaikka ääri-ilmiöitä ei tapahtuisikaan useammin kuin ennen, tieto niistä leviää nopeammin. Ihmisillä on kaikkialla maailmassa samanaikaisesti käytössään sama informaatio, mikä synnyttää globaalia laumakäyttäytymistä.
Vaikka yksittäiset ääri-ilmiöt ovat epätodennäköisiä, jonkinlainen ääri-ilmiö tapahtuu melko usein, koska niitä on monenlaisia. Globaalien linkkien välityksellä ääri-ilmiöiden vaikutukset välittyvät Suomeenkin. Näiden shokkien vaikutuksien torjumiseen kuluu usein suuria summia julkisia varoja. Siksi päätöksentekijöiden tulisi jo etukäteen pohtia, miten niihin pitää varautua.
Pieni kansantalous ei voi rajallisilla resursseillaan hallita epävarmuuksia, mutta erilaisilla rakenteellisilla ja toimintatapoja uudistavilla keinoilla voidaan ääri-ilmiöidenkin muokkaamassa ympäristössä menestyä. Kirjoittajat ehdottavat, että Suomesta kehitettäisiin ennakoiva malliyhteiskunta, jossa rutiininomaisesti varmistetaan, että tehtävät päätökset rakentavat kykyä kestää lisääntyvät yllätykset, shokit ja ääri-ilmiötkin.
Ääri-ilmiöitä ja niihin varautumista käsitellään IIASAn (International Institute for Applied Systems Analysis) ja ETLAn ”Game Changers” -hankkeen loppuraportissa ”Extreme Events”.
|