Vuonna 1937 Valkeakoskella pidettiin juoksukilpailut paperitehtaan kentällä. Katsojat hämmästyivät, kun eräs tunnettu "jyryläinen" tuli paikalle punaisissa housuissa: "Mutta niinhän se ukko juoksi vaan punasissa housuissa ja voitti koko homman!" Tekoon kietoutui suurta symboliikkaa, sillä tehtaan kenttä oli valkoisen vallan näkyvimpiä ilmentymiä paikkakunnalla. Maailmansotien välisenä aikana Valkeakoski oli jakautunut kahteen leiriin: mahtavaan paperitehtaaseen ja vastarintaisiin työläisiin. 1900-luvun alussa työläiset olivat perustaneet yhdistyksiä, joissa näyteltiin, urheiltiin ja musisoitiin. 1930-luvulla tehdasyhtiö halusi ottaa yhdyskunnan tiukemmin hallintaansa ja ryhtyi organisoimaan työläisille suunnattua sosiaalista toimintaa. Sekä työväentalolla että tehtaan seurahuoneella näyteltiin Nummisuutareita ja jaettiin urheilukilpailujen palkintoja. Tutkimus valottaa vapaa-aikaan ulottuvia valtakamppailuja ja sitä, miten työväentalon kävijät reagoivat ulkoa tulleeseen paineeseen.

Millaista oli arkisiin käytäntöihin verhottu vastarinta, jolla kiistettiin tehdasyhtiön hegemonista asemaa ja vapaa-aikaan ulotettuja kontrollipyrkimyksiä? Millainen oli "epäpoliittisen" vapaa-ajantoiminnan poliittinen ulottuvuus?



Leena Enbom on Valkeakoskella syntynyt talous- ja sosiaalihistorian tutkija, joka työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa.