Haukivuoren seudulla on ollut asutusta jo varhaisella kivikaudella. Vakituisesti alue asutettiin 1400-luvun lopulla. Haukivuoren kylä kohosi 1500-luvun lopulla yhdeksi Suur-Savon vauraimmista ja se oli ehdolla Pieksämäen seurakunnan pääpaikaksi, mutta kylä oli sijainniltaan syrjässä. Haukivuoresta tuli Pieksämäen rukoushuonekunta 1737, kappeliseurakunta 1782 ja vihdoin oma kirkkoherrakunta 1873.
kansi Haukivuoren kirkonkylä kehittyi Hulkonniemelle kirkon ja hautausmaan ympärille. Kirkonkylän lähellä sijaitsee Saksalanharju, jonka valtioneuvosto on määritellyt maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Kunnan tärkein työnantaja, Haukivuoren saha, työllisti parhaimmillaan yli 300 henkeä. Sahan ohella haukivuorelaiseen elämänpiiriin kuului erottamattomana osana vuonna 1889 valmistunut Savon rata ja vilkas sisävesiliikenne. Sahan ympärille muodostui Asemankylä, jonne rakennetussa kansakoulussa opintaivaltaan taittoivat 1920-luvulla oheisessa kuvassa olevat oppilaat. Asemankylään siirtyivät myös kunnan hallinto ja keskus 1950-luvulla. Tällöin kunnan väkiluku oli suurimmillaan 5600 asukasta.
Haukivuoren kunta lakkasi itsenäisenä kuntana ja liitettiin osaksi Mikkelin kaupunkia 1.1.2007.
Historietti Oy:n ja Haukivuoren kotiseutuyhdistys ry:n välinen kirjoitussopimus Haukivuoren historian kirjoittamisesta laadittiin 2008. Historietti Oy:n puolesta hankkeeseen osallistuivat FL Helena Hirvonen, FM Alina Kuusisto, FT Jukka Kokkonen, FM Leena Lehtinen ja FT Jukka Partanen. Kaikkiaan 687-sivuinen teos valmistui sopimuksen mukaisesti vuonna 2012.
