Äkillinen tärykalvotulehdus alle 2-vuotiailla lapsilla
JOHDANTO
Tärykalvotulehduksella (myringiitillä) tarkoitetaan sairautta, jossa tärykalvolla on todettavissa rakkuloita tai voimakas verestävä punoitus. Tärykalvotulehdus voi esiintyä joko yksinään tai välikorvatulehduksen tai korvakäytävätulehduksen yhteydessä. Tärykalvotulehduksen aiheuttaja on kiistanalainen; osa oppikirjoista pitää myringiittiä virusten aiheuttamana, toiset bakteeritautina.
Tutkittua tietoa äkillisestä tärykalvotulehduksesta on erittäin vähän. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että noin 1-16%:lla korvaoireisista potilaista on myringiitti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tärykalvotulehduksen mahdolliset bakteeri- ja virusperäiset aiheuttajat, epidemiologia ja kliininen kuva alle 2-vuotiailla lapsilla.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimusaineisto kerättiin Kansanterveyslaitoksen FinOM-korvatulehdusrokote -tutkimuksen yhteydessä Pirkanmaalla vuosina 1997-1999. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 2028 lapsen korvatulehduksia erillisissä tutkimusklinikoissa 2 vuoden ikään asti.
Kun välikorvassa todettiin eritettä, suoritettiin tärykalvopisto ja välikorvaeritteestä analysoitiin tavallisimmat bakteeripatogeenit (Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis) ja ylähengitystieinfektioita aiheuttavat virukset (adenovirus, influenssa virus A ja B, respiratory syncytial virus, parainfluenssavirukset 1-3, rhinovirukset ja enterovirukset).
TULOKSET JA NIIDEN LÄÄKETIETEELLINEN MERKITYS
Seurannan aikana rakkuloivia tärykalvotulehduksia (bullooseja myringiittejä) todettiin yhteensä 82 lapsella. Verestäviä tärykalvotulehduksia (hemoragisia myringiittejä) diagnosoitiin 37 lapsella. Nämä myringiitin sairastaneet lapset muodostavat laajimman myringiitti-aineiston kansainvälisessä kirjallisuudessa. Havaitsimme, että äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen aikana kehittyy lähes aina välikorvatulehdus.
Äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen yhteydessä löydettiin vähintään yksi bakteereista (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) 76%:ssa tapauksista. Näytteistä 27% oli viruspositiivisia. Näytteistä ainoastaan bakteeripositiivisia oli 50%, sekä bakteeri- että viruspositiivisia oli 26%, ainoastaan viruspositiivisia 1% ja sekä bakteeri- että virusnegatiivisia 23%. Rakkuloivan tärykalvotulehduksen bakteeri- ja virusjakauma oli samanlainen kuin äkillisessä välikorvatulehduksessa.
Tutkimus tuo uutta tietoa kliinistä työtä tekeville lääkäreille. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa esiintyy alle 2-vuotiailla vuosittain noin 6400 äkillistä rakkuloivaa tärykalvotulehdusta. Johtopäätöksenä on, että äkillinen tärykalvotulehdus on alle 2-vuotiailla pääsääntöisesti samojen bakteereiden (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) aiheuttama tauti, kuin äkillisen välikorvatulehduksen ja tämän vuoksi antibioottihoito on aiheellinen.