Kirja lähtee liikkeelle maailman ensimmäisestä puutarhasta - paratiisista. Tämän jälkeen tarkastellaan luostaripuutarhoja pappilapuutarhojen esikuvana. Eli: miten ja miksi puutarhat aikanaan tulivat osaksi suomalaisia pappiloita ja pappilakulttuuria, joiden kukoistuskausi oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla?
Kirjassa kuvaillaan pappilarakennuksen ja puutarhan yhteyttä sekä puutarhan lementtejä. Kirjan pääosassa ovat kuitenkin kasvit. Tiettyjen kasvien "jälkiä" seurataan niin kauas kuin mahdollista asiakirjalähteitten, säilyneitten kirjeenvaihtojen ja haastattelujen avulla. Kaikkien kirjassa esiteltävien kasvien historian lisäksi teoksessa esitellään 2-3 ruokaohjetta, joissa kyseistä kasvia on käytetty tai yhä käytetään. Kirjassa kuvataan puutarhakasvien käyttöä pappilan ruokataloudessa sekä kukkien käyttöä koristelussa, samalla kun luodaan katsaus siihen, mikä on pappiloiden puutarhojen merkitys osana kulttuuriperintöämme. Kansi: Iiris Kallunki
