Verrattomana näytelmäkirjailijana tunnetun Sofokleen (496–406 eea.) kokonaisina säilyneitä näytelmiä ei ole liiaksi suomennettu. Kaikille historian, kulttuurin, teatterin ja näytelmäkirjallisuuden rakastajille nyt suomennetut Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra hämmästyttävät yhtä aikaa päivänkohtaisilla ja universaaleilla teemoillaan. Sofokleen esittämät kysymykset kostosta ja sovinnosta, häpeästä ja hulluudesta, yksilöstä ja yhteiskunnasta ovat innoittaneet taiteilijoita kautta vuosituhansien toistamaan, maalaamaan, kirjoittamaan uudelleen ja esittämään näitä näytelmiä, joiden parasta ennen -päiväystä ei näytä tulevan. Sofokleen tragediat kiehtovat myös outoudellaan: ne kieltäytyvät sovittamasta yhteen jumalten ja ihmisten maailmoja.
Sofokleen näytelmien suomentajat Tua Korhonen, Kirsti Simonsuuri ja Vesa Vahtikari ovat antiikin kulttuurin asiantuntijoita ja kokeneita kääntäjiä. Sofokles aloittaa Teoksen sarjan, jossa julkaistaan ennen kääntämättömiä antiikin näytelmiä. Vuosien mittaan sarjassa ilmestyy tekstejä ainakin Euripideeltä, Aristofaneelta ja Plautukselta.
TUA KORHONEN on Kreikan kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on kääntänyt kreikankielistä proosaa ja runoutta ja on yksi Aristoteleen Runousoppi – opas aloittelijoille ja edistyneille (2012) -kirjan kirjoittajista. Korhonen on luennoinut antiikin tragediasta ja komediasta sekä tutkinut esimerkiksi antiikin eläinpoetiikkaa. Sofokles-kirjaan hän on suomentanut tragediat Filoktetes ja Traakhiin neidot.
KIRSTI SIMONSUURI on kirjailija, tutkija ja suomentaja. Hänen suomennoksiinsa kuuluu mm. Aiskhyloksen Oresteia-trilogia, Sofokleen Antigone ja Euripideen Medeia, joita on esitetty lukuisilla näyttämöillä. Sofokles-kirjaan hän on suomentanut Aias-tragedian.
VESA VAHTIKARI on opiskellut Kreikan kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Väitöskirjansa hän teki antiikin kreikkalaisesta teatterista. Vahtikari työskentelee Suomen Ateenan-instituutin tutkijaopettajana. Hän on aiemmin suomentanut mm. vitsejä (Ikivanha – Antiikin vitsejä ja sukkeluuksia, Tammi 2002) ja retoriikkaa (Kaljuuden ylistys ja muita ylistyksiä, Tammi 2005). Sofokleskirjaan hän on suomentanut Elektra-tragedian.
