Kati Komulainen | Akateeminen Kirjakauppa

Lapsen ruoka-allergiat heikentävät perheiden psykososiaalista hyvinvointia, perheiden sosiaalista osallistumista ja perheen terveyttä. Suomalaisista lapsista 5–10 % on ruoka-allergisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää alle kouluikäisten ruoka-allergisten lasten perheiden elämänlaatua. Tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa hoitotyön näkökulmaa alle kouluikäisen lapsen ruoka-allergioiden hoitamisesta perheiden elämänlaatuun ja tuottaa tietoa interventioiden kehittämiseksi. Tutkimusaineisto (N=104) kerättiin keväällä 2007 yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta perheiltä, joissa oli tutkimushetkellä alle neljävuotias ruoka-allergiseksi diagnosoitu välttämisdieettiä noudattava lapsi. Perheiden elämänlaatua mitattiin FQOL-PB ja FQOL-Scale mittareilla sekä avoimilla kysymyksillä ja vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Seuranta-aineisto (N=28) kerättiin keväällä 2008 sähköpostikyselynä. Tämän mixed methods -lähestymistapaa seuraavan tutkimuksen tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisesti ja abduktiivisesti sisällönanalyysillä sekä tilastollisin menetelmin. Tulosten mukaan perheiden elämänlaatu on hyvä, mutta se on heikentynyt kaikilla osa-alueilla suhteessa vertailuaineistoon. Lapsen ruoka-allergia voi heikentää perheiden elämänlaatua erityisesti psykososiaalisen hyvinvoinnin osalta. Lapsen oireiden ilmeneminen itkuisuutena, univaikeuksina ja ripulointina ovat yhteydessä heikentyneeseen emotionaaliseen hyvinvointiin ja korkeampaan koettuun kuormitukseen. Tutkimuksessa kuvatun jäsennyksen avulla voidaan tunnistaa alle kouluikäisten ruoka-allergisten lasten perheiden elämänlaatua vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Tulokset osoittavat tarpeen kehittää ja testata erilaisia hoitotyön interventioita perheiden elämänlaadun tukemiseksi.