Suomeksi ja ruotsiksi: Kaksikielistä pedagogiikkaa päiväkodissa kuvaa kaksikielistä toimintaa, jota toteutettiin Joutsenten (nimi vaihdettu) ryhmässä. Ryhmä toimi suomenkielisellä paikkakunnalla ja se koostui suomenkielisistä 1–6-vuotiaista lapsista. Ryhmässä työskenteli kaksikielinen lastentarhanopettaja, joka kehitti kaksikieliseksi pedagogiikaksi nimetyn toimintatavan ja toteutti sitä tiettyjä periaatteita noudattaen. Me Jyväskylän yliopiston ja Vaasan yliopiston tutkijat kiinnostuimme uudesta toiminnasta jo sen suunnitteluvaiheessa ja keräsimme tutkimusaineistoa säännöllisesti reilun kahden vuoden ajan. Tämän kirja perustuu keräämäämme tutkimusaineistoon sekä kirjan kirjoitusvaiheessa kerättyyn lisämateriaaliin.
Kirja on tehty työkaluksi, inspiraation lähteeksi ja ajatusten herättäjäksi päivähoidon järjestäjille, päiväkotien henkilökunnalle ja johdolle, kasvatus- ja sosiaalialan ja kielten opiskelijoille ja opettajille, opettajankouluttajille, päiväkotilasten vanhemmille, tutkijoille ja päätöksentekijöille sekä kaikille muillekin aiheesta kiinnostuneille. Samalla kirja on myös dokumentti kaksikielisen pedagogiikan suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä päiväkotiryhmässä, jossa toiminta oli käynnissä kolmen vuoden ajan. Toiminta lakkasi sen seurauksena, että alueella tehtiin suuria muutoksia päivähoidon järjestämisen rakenteissa. Keskusteluja toiminnan aloittamisesta uudelleen käydään parhaillaan.
Kirjassa on kolme osaa. Ensimmäinen osa koostuu johdantoluvusta, jossa kaksikielinen pedagogiikka sijoitetaan kaksikielisen opetuksen kontekstiin luomalla katsaus päiväkotien kielikoulutukseen ja kaksikielisen opetuksen erilaisiin kansainvälisiin toteutustapoihin. Kirjan toinen osa rakentuu neljästä luvusta, joista kussakin valotetaan eri näkökulmista Joutsenten ryhmässä toteutettua kaksikielistä pedagogiikkaa. Ensin kaksikielistä pedagogiikkaa kuvataan päiväkodin johtajan näkökulmasta kun taas seuraavassa luvussa – kirjan pääluku – kerrotaan seikkaperäisesti esimerkkien avulla miten lastentarhanopettaja suunnitteli ja toteutti kaksikielistä pedagogiikkaa. Tämän jälkeen toimintaa tarkastellaan vanhempien kokemusten kautta.
Toinen osa päättyy tutkijoiden pohdintalukuun. Kirjan kolmannessa ja viimeisessä osassa viisi eri alojen asiantuntijaa kommentoi kaksikielistä pedagogiikkaa ja pohtii sen kehittämismahdollisuuksia laajemmasta perspektiivistä. Kahden ensimmäisen osan lukujen lopussa on luvun teemaan liittyviä pohdintakysymyksiä
