Faniudesta on lyhyessä ajassa tullut sekä näkyvä kulttuuri-ilmiö että kiinnostava ja haastava tutkimuskohde. Samalla kun fanitutkimus on vakiinnuttanut asemaansa tutkimusalueena, se on vähitellen etääntynyt alkuaikojen faniutta oikeuttavasta ja sen erityisyyttä korostavasta tehtävästä. Huomio on siirtynyt faniuden monimuotoisuuteen ja sen rooliin osana virtuaalista, globaalia mediamaailmaa. Nyt tutkimuksessa vahvistuvat myös alueen lähtökohtien kriittinen arviointi ja uusien näkökulmien soveltaminen. Tämän teoksen artikkeleissa fani-ilmiötä tarkastellaan uusista tai alueella vähemmän käytetyistä näkökulmista. Teemoina ovat medioitumisen ja osallistuvien kulttuurien ohella faniuden suhde leikkikulttuureihin sekä uskontoon ja uskonnollisuuteen, vertaileva näkökulma faniuteen, fanikulttuurien vaikutus tuotteiden taloudelliseen käyttöarvoon, internetin yleisösuhteessa aiheuttamat muutokset sekä klassikkokirjailijalle omistautunut verkkoyhteisö. Samalla teoksessa luodaan ajankohtaista läpileikkausta Suomessa tehtävästä monitieteisestä fanitutkimuksesta. Teoksen kirjoittajien taustat kuvaavat fanitutkimuksen monitieteisyyttä: Big Brotherin yleisön aktiivisesta roolista ohjelman tuotannossa kirjoittaa FM Mikko Hautakangas, joka valmistelee Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella ""tosi-TV""-ilmiötä käsittelevää väitöskirjaa. Amerikkalaisen kirjailijan Sylvia Plathin lukijoiden internet-forumin keskusteluja analysoi FM Eeva Haverinen, Jyväskylän yliopiston taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta. Hänen väitöskirjansa käsittelee Plathin vastaanottoa. FM Irma Hirsjärven artikkeli käsittelee niin ikään tulevan väitöskirjan teemoja, tieteiskirjallisuuden ja uskonnollisuuden kimurantteja suhteita. Ismo Alangon fanikirjeitä käsittelee Joensuun yliopiston kulttuurintutkimuksen perinteentutkimuksen laitoksen tutkija, FM Päivi-Tuulikki Hynynen. Tekeillä on väitöskirja lauluntekijä-muusikko Ismo Alangon fanikirjeistä. FT, dosentti Urpo Kovala, on yliassistentti Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksessa. Hän käsittelee faniuden harvemmin käytettyä vertailevaa näkökulmaa, ja käyttää esimerkkinä kansalliskirjailijaamme Runebergia (siitä kansikuva-aihe). Tampereen yliopiston tutkijatohtori YTT Kaarina Nikunen tunnetaan muun muassa mediafaniutta käsittelevästä väitöskirjastaan Faniuden aika. Hänen artikkelinsa pohtii sitä, onko televisiofanius internetin varassa. Folkloristiikan dosentti, FT Helena Saarikoski Helsingin yliopistosta tarkastelee harvinaisempaa kohdetta, lasetn faniutta Spice Girls-faniuden kautta. Viestintäliiketoiminnan professori ja Mediaryhmän johtajaa Saara L. Taalas Turun kauppakorkeakoulusta on media- ja tekijänoikeustalouden sekä kuluttamisen ja tuottamisen suhteiden talousantropogisen tarkastelun asiantuntija. Taalaksen ja Hirsjärven yhteisartikkeli kohdistuu tieteiskirjallisuuden kuluttamisen organisoitumiseen.