Miten kulttuurintutkijat tuottavat tutkimusaineistoja ja tietoa ympäröivästä maailmasta 2020-luvulla? Millaista on kriittinen kulttuurintutkimus tieteen välineellistymisen ja tiedekritiikin aikakaudella?
Kulttuurintutkimus tietämisen tapana kokoaa kulttuurintutkimuksen menetelmällistä keskustelua muuttuneessa yhteiskunnallisessa ja akateemisessa ympäristössä. Kirjan tapaustutkimukset ulottuvat lean-asiantuntijuudesta perinteenkerääjien tunteisiin, abiturienttien melukokemuksista pakkomuuttajien perheenyhdistämisongelmiin sekä populaarikulttuurin tyttöenergiasta erilaisiin aistietnografisiin tutkimusasetelmiin.
Monialainen kirjoittajakunta ilmentää kulttuurintutkimuksen poikkitieteellisyyttä. Yhdistävänä tekijänä on herkkyys tiedon paikantuneisuudelle: miten tieto kietoutuu tutkimusmenetelmiin ja miten se on moninaisten rakenteiden ja välitysten kautta neuvoteltua, rajattua ja kiisteltyä.
Teos soveltuu laadullisten tutkimusmenetelmien oppikirjaksi mm. kulttuuri-, sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoille. Se tarjoaa ajankohtaista tarttumapintaa menetelmällisiin keskusteluihin myös tutkijoille.