Kirja kokoaa ensimmäisen kerran yksiin kansiin tietoa Espoonkartanosta, joka on Espoon monista kartanoista merkittävin. Espoonkartano perustettiin kuninkaankartanoksi Kustaa Vaasan käskystä Espobyn ja Mankbyn kylistä vuonna 1556 ja se on antanut nimensä koko Espoolle.
Tutkijoiden käytössä on ollut aiemmin tutkimatonta Esbogård Ab:n omistuksessa olevaa aineistoa. Kirjassa on käytetty lähteenä muun muassa ennen julkaisemattomia osia vuonna 1943 kuolleen August Ramsayn kesken jääneestä käsikirjoituksesta Esbo III.
Kirja lähestyy Espoonkartanoa kronologisesti ja sen historiaa valottavat kahdeksan tutkijan artikkelit aina keskiaikaisesta Espobyn kylästä nykypäivän muuttuvaan maisemaan saakka. Uutta näkökulmaa kirjaan tuovat Espoonkartanon asukkaiden ja sen omistajien elämän kuvaukset. Artikkeleissa elämää ja toimijuutta kartanolla ja sen mailla tarkastellaan paitsi mikrotasolla, mutta myös valtakunnan tasolla. Espoonkartano sijoittuu osaksi suurempia ilmiöitä Ruotsin valtakunnassa, Itämeren piirissä ja Euroopassa.
Kirja on osa KAMU Espoo kaupunginmuseon Espoonkartano-projektia. Espoonkartano-projekti on saanut tukea Svenska kulturfondenilta. Projektiin liittyy myös näyttely Kartano Kuninkaantien varrella Näyttelykeskus WeeGeellä KAMUssa 26.10.2023-28.1.2025.
Kirjoittajat: Sonja Aarniola-Järvinen, Tryggve Gestrin, Georg Haggrén, Johanna Ilmakunnas, Kasper Kepsu, Aapo Roselius, Alex Snellman, Virpi Talja Nerman, Henrika Tandefelt, Göran Ulväng.