Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan.
Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjälkeisen ajan keskeiset ajurit – yhteiskunnallinen polarisaatio ja teknologinen kehitys – olivat muokanneet maaperää vuosikymmenten ajan. Ne ilmenivät perinteisen median ja asiantuntijuuden kriisinä, vanhojen hierarkioiden murtumisena ja verkostojen vallan kasvuna, sekä uusina julkisuuden hallinnan keinoina. Räikeimmillään ilmiöt tulivat esiin Yhdysvalloissa, mutta samat voimat ovat käynnissä myös Suomessa. Totuuden jälkeen on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen kokonaiskatsaus tähän murrokseen. Kirjassa tarkastellaan kriittisesti totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä sekä niiden historiaa. Politiikan eri alueisiin syventävät tapaustutkimukset paljastavat suomalaisen julkisen keskustelun karikot.

”Totuudenjälkeinen aika ei alkanut Donald Trumpin vaalivoitosta tai brexit-kansanäänestyksestä, mutta viimeistään näiden seismisten poliittisten järistysten jälkeen on käynyt epäuskottavaksi esittää, ettei auringon alla ole mitään uutta. Trumpin vaalivoiton sekä brexit-kampanjan kiinnostavuus on siinä, miten teknologisen muutoksen ja yhteiskunnallisen polarisaation vaikutukset näkyivät konkreettisesti poliittisten toimijoiden strategioissa ja poliittisessa julkisuudessa.”