Näyttävä lahja- ja historiakirja suomalaisten vesitornien vaiheista. Värikkäässä julkaisussa on sanoin ja kuvin esitelty kattava joukko Suomeen rakennetuista vesitorneista. Julkaisu käsittelee vesitornien teknistä historiaa ja kaupunki- ja maaseutukuvallista merkitystä. Tarkasteluun liittyy vedenjakelujärjestelmän kehittyminen ja vesilaitostoiminnan synty.
On itsestään selvää, että hanasta tulee juotavaa vettä, vedestä ei sairastu, se ei maistu, värjää eikä haise. Se, miten vesi on joutunut putkistoon ja miten vedenpaine on aikaansaatu, on useimpien mielestä toisarvoista. Taustalla toimii kuitenkin yksi yhteiskunnan tukiverkostoista, jonka käsittely- ja jakelulaitteet takaavat kuluttajalle puhtaan talousveden saatavuuden. Tähän järjestelmään kuuluu olennaisena osana vesitorni, joka osaltaan tuottaa tasaisen verkostopaineen.
Tornit ovat aina kiehtoneet ihmistä. Tornit ovat antaneet myös suojan. Onko torneille asetettu muitakin toiminnallisia tavoitteita? Rakennettu ympäristö on näkyvä tuotos ihmisen toiminnasta ja siksi se sisältää lukuisia vertauskuvallisia viestejä. Tornin voi siis katsoa ilmaisevan rakennuttajansa halua tulla huomioiduksi.
Kirjan kirjoittajan, tekniikan lisensiaatti Ismo Asolan tavoitteena on ollut tutkia, mikä on vesitornin tarkoitus, miten ja miksi sen muoto, materiaalit ja rakenteet ovat kehittyneet tai muuttuneet eurooppalaisessa ympäristössä. Mikä merkitys vesitornilla on aikojen kuluessa ollut?
Kirja käsittelee vesitornien teknistä historiaa ja kaupunkikuvallista merkitystä. Tarkastelu on yhdistetty vedenjakelujärjestelmän kehittymiseen ja vesilaitostoiminnan syntyyn. Kirjassa on kuvin ja sanoin esitelty kattava joukko Suomeen rakennetuista vesitorneista.
Kirja perustuu Ismo Asolan Tampereen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2001 valmistuneeseen lisensiaattitutkimukseen.
174 sivua.