Osaamisen johtamisen merkitys sosiaali- ja terveystoimialan organisaatioissa korostuu entisestään lähivuosina kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, työvoiman saatavuuden ja väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen muutoksen seurauksena. Neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimeen tehdyn tutkimuksen mukaan strateginen osaamisen johtaminen ei onnistu ilman kokonaisvaltaista näkemystä toimialan keskeisistä haasteista. Strateginen osaamisen johtaminen sisältää esimiestyössä strategisen kokonaisuuden hallinnan niin, että strategian ydinkohdat muuntuvat joustavasti ja konkreettisesti päivittäisjohtamiseen ja työntekijöiden osaamiseen. Osaamisen johtaminen strategiaa toteuttavaksi edellyttää vahvaa strategisen johtamisen hallintaa ja sen tulisi olla kiinteä osa strategista suunnittelua. Osaamisen johtamista ei voi irrottaa linjajohdolta osaksi erillistä henkilöstöhallinnon yksikköä, vaan strateginen osaamisen johtamisen toteutuu osana päivittäisjohtamista. Osaamisen kehittäminen strategiaa toteuttavaksi kiinnittyy vahvimmin kehityskeskusteluihin ja muihin yhteisiin tapaamisiin alaisten kanssa.
Lähtökohtana sosiaali- ja terveystoimen osaamisen johtamisessa on toimialan strategian keskeisten asioiden tunteminen, strategisen muutoksen hallinta, strategian siirtäminen työntekijöiden työn tavoitteisiin ja arviointitiedon hyödyntäminen strategisessa päätöksenteossa. Osaamisen johtamisessa korostuvat linjajohtoon kuuluvien oman työn ja osaamisen tavoitteistaminen oman esimiehen kanssa, strategian edellyttämän alaisten osaamisen määrittäminen ja strategiaan perustuva alaisten osaamisen arviointi. Esimiehet hallitsevat itsearvioituna strategisen osaamisen johtamisen hyvin. Heikoimmin hallittiin strateginen suunnittelu, muutosjohtaminen ja strategisen osaamisen kehittämiseen liittyvän koulutuksen suunnittelu.
Tutkimuksen mukaan strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimialoilla edellyttää kehittämistä etenkin strategisessa johtamisessa. Toimialan johdolta edellytettiin vahvempaa sitoutumista tehtyyn strategiaan. Strategista päätöksentekoa tulisi kehittää aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Lähijohdon rooli strategisessa johtamisessa ja osaamisen johtamisessa on korostunut viime vuosina, ja siksi työnkuvaa on tärkeä kehittää entistä strategisempaan suuntaan. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi vastauksissa henkilöstön mukaanotto strategiseen keskusteluun, jolloin henkilöstö voi omaksua strategian edellyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Strategisessa osaamisen johtamisessa tärkeänä osa-alueena korostui työhyvinvoinnin johtaminen. Työyhteisössä esiintyvää uupumista haastatellut vertasivat tarttuvaan tautiin ja esimiehen tehtävänä on uupumisen leviämisen ehkäisy. Uupumista aiheuttavat organisaation rakenteiden muuttuminen, kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja asiakkaiden aiempaa vaikeammat terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat. Suuriin ikäluokkiin kuuluvan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja kuntatalouden kiristyminen entisestään lisäävät strategisen osaamisen johtamisen haastetta kunnallisilla sosiaali- ja terveystoimialoilla.
