Teos hahmottelee mahdollisuuksia kritiikille keskusteluna, johon eritaustaiset ja erilaiset keskustelijat pääsisivät mukaan. Se etsii keinoja vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kritiikissä.

Tasa-arvon edistämiseen sitoutunut keskustelu on ollut laajamittaista taiteessa ja mediassa. Muutos on lähtenyt liikkeelle esimerkiksi kulttuurista omimista, rasismia ja naisten asemaa koskevista näkökulmanmuutoksista. Kritiikki osana media- ja taidekenttää on mukana tässä muutoksessa. Mutta mitä se merkitsee?

Yhteinen kritiikki katsoo tarkemmin niihin rakenteisiin, edellytyksiin ja ennakkoluuloihin, joita sisältyy julkiseen puheeseen taiteesta. Saavutettavuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden kysymykset koskevat myös kritiikkiä.

Yhteinen kritiikki kysyykin, miten voisi kirjoittaa inklusiivisempaa kritiikkiä. Entä miten toimii Instagramin tarinamuoto taidekirjoittamisen alustana? Miten työskennellään jaetun päätoimittajuuden kaaoksessa? Entä millainen on taidejournalismin tilanne Valko-Venäjällä, tai kritiikin vaikutus Kymenlaaksossa?

Julkaisun toimittaja Heidi Backström tiivistää: ”Kyse on alustoista, paikoista joissa kritiikki ja taidepuhe näkyvät. Kielistä ja puheen tavoista, joilla kritiikkiä on tarjolla. Myös omien etuoikeuksien huomioimisesta ja tilan antamisesta heille, joilla ei sitä perinteisesti ole. Tahdosta. Omien taitojen valjastamisesta taiteelle ja sitäkin suuremmille asioille. Näkyväksi tekemisestä laajasti.”

Kirja toimii paitsi ajattelun lähtökohtana myös käsikirjana inkluusion kysymyksiin – ”olkoon tämä teroitin, ei pyyhekumi”, toteaa Backström.

Kirjaan ovat kirjoittaneet Sofia Blanco Sequeiros, Anders Carlsson, Veikko Halmetoja, Riina Hannuksela, Tenka Issakainen, Oxana Jguirovskaia, Anni-Kristiina Juuso, Maija Karhunen, Aurora Lemma, Sanna Lipponen, Omppu Martin, Aura Nurmi, Päivi Taussi, Max Ryynänen, Elina Vuorimies ja Maaria Ylikangas. Esipuheen ovat laatineet Kritiikki näkyy! -hankkeen työryhmä Riikka Laczak, Maria Säkö ja Maaria Ylikangas.