Kansallismaisemassa Valkeakosken Sääksmäellä on musta hirsirakennus, joka kiehtoo ohikulkevien mielikuvitusta. Mikä on tuo alppimajaa muistuttava kaksikerroksinen huvila?

Liisa Niinikankaan toimittama ja toiseen painokseen v. 2014 ehtinyt teos Tervapääskyn siivellä - Thorsten Renvallin ja hänen huvilansa tarina kertoo kiihkeästä turkulaisesta filosofian tohtori Thorsten Renvallista ja hänen yli satavuotiaasta kesäkodistaan. Kirjassa avautuu näkymä Suomen 1900-luvun alkuun, jolloin sivistyneistö tietoisesti edisti suomen kieltä ja kansallista kulttuuria arkkitehtuurin, taiteiden, kansanvalistuksen, kouluopetuksen ja politiikan kautta. Merkittävään sivistyssukuun kuulunut Renvall toimi kaikilla näillä areenoilla, oppikoulun lehtorina, poleemisena lehtikeskustelijana, Turun Sanomien perustajana, lukuisten lintukirjojen kirjoittajana, varhaisena luonnonsuojelijana, runoilijana, itsenäisyysmiehenä sekä ensimmäisen Petsamon retken johtajana. Renvallin näkyvin suomalaisuusmanifesti oli punakeltaisen Suomen lipun suunnittelemisen lisäksi kansallisromanttisen huvilan rakennuttaminen vanhan hämäläismaiseman keskiöön toisen sortokauden aikana v. 1913.

Kirja ei ole vain arkistolähteisiin ja vanhoihin valokuviin perustuvaa kulttuurihistoriaa, itsenäistymisen kuohuvien vuosien, herrasväen kesän vieton tai menneen elämänmuodon kuvausta. Teokseen sisältyy Renvallin omien kirjoitusten lisäksi 2010 -luvun asiantuntijoiden artikkeleita Suomen kasvitieteen, ornitologian ja luonnonsuojelun historiasta, huvilan entistävästä korjauksesta, vanhan puutarhan elvyttämisestä ja suomalaisen kasvigeeniperinnön säilyttämisen tärkeydestä. Kiintoisia uusia näkökulmia avautuu myös vuoden 1918 Petsamon retken johtamiseen. Siihen Thorsten Renvall sai mandaatin veljensä senaattori Heikki Renvallin johtamalta Vaasan senaatilta ja aseistuksen valkoisen armeijan ylipäälliköltä, kenraali Mannerheimilta.

Osittain uudistettu toinen painos kertoo myös, millaisten muodonmuutosten jälkeen mummolana ja kesäisenä puutarhakahvilana toimivassa huvilassa nyt eletään ja millaista muistijälkeä arvoituksellisen talon ohikulkija kantaa. Thorsten Renvallin monisärmäisyys kiinnostaa yhä 2010-luvun luonnonsuojelijaa, lintubongaria, vanhan rakennuksen entisöijää, kasveista, puutarhoista sekä sota- tai kulttuurihistoriasta kiinnostunutta lukijaa.