Huippuosaajien liikkuvuus Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen on luonteeltaan varsin pysyvää
Väitös sosiologian alalta Väittelijä: YTM Driss Habti Väitösaika ja -paikka: perjantai 31.8., klo 12.00, C2, Carelia, Joensuun kampus
Suomi ja monet muut kehittyneet maat tarvitsevat koulutettuja osaajia. Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomeen kohdistunut korkeasti koulutettujen maahanmuutto on lisääntynyt jatkuvasti. Mediassa ja julkisessa keskustelussa Ilmiötä kutsutaan usein termeillä ”aivovienti” tai ”aivovuoto”. Tuore Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien liikkuvuus on enemmän maahanmuuttajista itsestään lähtevää kuin organisaatiosidonnaista ja ammatillisuuteen tai asiantuntijuuteen liittyvää. Lisäksi heidän liikkuvuutensa on luonteeltaan mieluummin pysyvää kuin väliaikaista.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Driss Habtin väitöstutkimuksen perusteella syyt korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien liikkuvuuteen ovat joko perhesuhteisiin liittyviä, kuten avioliitto suomalaisen kanssa, tai akateemisiin tavoitteisiin kytkeytyviä. Joskus ne ovat sidoksissa odottamattomiin ja yllättäviin elämäntapahtumiin. Tutkimuksessa tarkastellaan hitaasti kasvavaa muuttoliikettä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta (niin sanotulta MENA-alueelta) Suomeen. Suomi ei ole tyypillinen kohde-alue MENA-alueelta lähtevälle koulutetulle väestöryhmälle. Integraatiota arvostetaan sulautumista enemmän
Urakäänteet, jotka ovat tuoneet tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajat lähtömaasta Suomeen, ovat hyvin erilaisia, sillä tutkimukseen osallistui laaja joukko korkeasti koulutettuja henkilöitä. Heistä kaikki tuovat oman, erilaisen panoksensa Suomeen kohdistuvaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten maahanmuuttoon. Useimmat tutkimukseen osallistuneista henkilöistä suunnittelevat jäävänsä Suomeen joko perhesyistä tai edetäkseen urallaan. Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta tulevat maahanmuuttajanaiset ovat yleensä miestensä työn mukana liikkuvia vaimoja, mutta myös nämä naiset priorisoivat maahanmuutossa kysymyksiä, jotka liittyvät sekä uralla etenemiseen että perherooliin.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista henkilöistä on mukana suomalaisessa työelämässä, ja he arvostavat sosiaalista ja kulttuurista integraatiota enemmän kuin yhteiskuntaan sulautumista. Heidän pääidentiteettinsä liittyvät uraan ja perheeseen, ja he näkevät itsensä enemmän kansallisia rajoja ylittävinä työntekijöinä kuin joko Suomen tai alkuperämaansa kansalaisina. Yksilölliset kokemukset esiin – uudenlainen sosio-analyyttinen lähestymistapa
Tutkimuksen metodologia perustuu sosio-analyysiin, syvälliseen haastatteluprosessiin, jossa keskitytään yksilön elämänkulkuun. Tarkoituksena on niiden elinolosuhteiden ja sosiaalisten mekanismien ymmärtäminen ja selittäminen, jotka vaikuttavat henkilöiden uravaiheisiin ja heidän henkilökohtaisiin kokemuksiinsa. Koulutettujen osaajien maahanmuutosta käytävää keskustelua lähestytään uudesta, ei-makrotaloustieteellisestä lähestymistavasta. Siinä keskitytään yksilöllisiin kokemuksiin ja henkilökohtaisiin tulkintoihin ottaen huomioon niin ammatilliset, sosio-ekonomiset kuin sosio-kulttuuriset analyysitasot.
Kohdemaalle on ilmeisen tärkeää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkutteleminen ja sitä kautta maan kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen. Keskustelussa ei kuitenkaan yleensä ole kiinnitetty huomiota koulutettujen maahanmuuttajien yksilöllisiin kokemuksiin ja ympäristöihin. Saatavilla oleva tutkimuskirjallisuuskin osoittaa niukkuudessaan, että kyseessä on lähes tutkimaton alue. Urakäänteissään kansallisten rajojen yli liikkuvien henkilöiden yksilöllisiä kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Väitöstutkimus nostaakin esiin uusia kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa niihin rakenteellisiin ja yksilöllisiin mahdollisuuksiin sekä esteisiin, joita maahanmuuttajat saattavat urillaan kohdata, samoin kuin erilaisiin strategioihin, joita he käyttävät saavuttaakseen uraodotuksensa ja -tavoitteensa.
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös kysymyksiä eduista, joita maahanmuuttajat saavuttavat käyttäessään urallaan erilaisia ammatillisia ja henkilökohtaisia resurssejaan. Samoin tarkastellaan vaikutuksia, joita näillä kaikilla kokemuksilla on maahanmuuttajien itsemäärittelyyn ja heidän sosio-kulttuuriseen yhteiskuntaan integroitumiseensa Suomessa.
