Anne Teijula; Natasa Höök; Prabha Natarajan; Jaana Kemppainen; Anne Kurki; Lila Lähde; Niina Kanerva; Anna Töyry Leijuva Hiiri Oy (2024) Kovakantinen kirja
W. David Klemperer; Steven H. Bullard; Stephen C. Grado; Marcus K Measells; Thomas J. Straka Stephen F. Austin State University Press (2023) Kovakantinen kirja
Carin Wirsén; Anne-Marie Körling; Håkan Jaensson; Mervi Lindman; Ann Forslind; Pija Lindenbaum; Per Bengtsson En bok för alla (2023) Kovakantinen kirja
Röbbig München; S. K. Acevedo; B. Beaucamp-Markowsky; H. Ottomeyer; U. Pietsch; M. Röbbig-Reyes; L. Seelig; H. Zech Hirmer Verlag (2013) Kovakantinen kirja
Nisi Shawl; Daniel H. Wilson; K. Tempest Bradford; Darcie Little Badger; Geetanjali Vandemark; John Chu; Nghi Vo; Ta Due Rebellion Publishing Ltd. (2023) Pehmeäkantinen kirja
H. G. Langer; R. S. Gohlke; K. Heyns; H. F. Grützmacher; F. Umland; A. Janßen; G. Wohlleben; G. Machata Springer-Verlag Berlin and Heidelberg GmbH & Co. KG (1966) Pehmeäkantinen kirja
V. A. Koskenniemellä (1885–1962) oli 1950-luvulle asti keskeinen asema Suomen kirjallisessa elämässä. Hän oli suosittu runoilija ja suomalaisen aforistiikan perushahmo. Kriitikon toimintaa hän harjoitti usean vuosikymmenen ajan etenkin Valvojassa ja Uudessa Suomessa esitellen uutterasti niin kotimaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös matkakirjoja ja kaksi muistelmateosta sekä suomennoksia. Elinikäisestä kiinnostuksen kohteestaan J. W. von Goethestä hän kirjoitti laajan elämäkerran.
Koskenniemi oli näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Turun yliopistossa professorina ja rehtorina. Poliittista kantaa hän otti etenkin lehtikirjoituksissaan ja julkisissa puheissaan. Toisen maailmansodan aikana hän oli aktiivisesti mukana isänmaallisessa propagandatyössä. Hän vaikutti useissa säätiöissä ja järjestöissä sekä kustannus- ja lehtimaailmassa. 1940-luvulla hän oli saksalaisten perustaman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajana. Hänen poliittiset mielipiteensä ja saksalaismielisyytensä eivät kuitenkaan estäneet hänen valintaansa Suomen Akatemiaan.
Arvostelua Koskenniemeä kohtaan esittivät toisaalta sodanjälkeinen uusi kirjailija- ja kriitikkosukupolvi, toisaalta vasemmistolaiset kulttuurihenkilöt, jotka kohdistivat kriittisen katseensa Koskenniemen poliittisiin mielipiteisiin ja 1930- ja 1940-lukuien Saksa-yhteyksiin.
Kiistelty klassikko kuvaa ja arvioi Koskenniemen kirjallisen ja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueita. Siinä nostetaan esille myös Koskenniemen vähemmän tunnettua tuotantoa. Samalla painottuu hänestä käyty keskustelu ja hänen asemansa aikansa kulttuurisessa kontekstissa.
H. K. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori.
