Helsingin Keskipohjalaiset ry tulee vuonna 2020 toimineeksi 70 vuotta. Sen juhlistamiseksi yhdistys julkaisee toiminnastaan historiateoksen 9.9.2020 Kokkolassa. Historia ei ole pelkkä yhdistyksen toiminnan kirjaava teos, vaan myös kuvaus kotiseutuaatteen siirtymisestä toiselle asuinseudulle ja sen kyvystä säilyä elävänä. Kirja pohtii, mitä on maakuntaidentiteetti ja mitä on se keskipohjalaisuus, joka on koonnut pääkaupunkiseudun keskipohjalaiset näin pitkään yhteen.

Keski-Pohjanmaan maakunta näyttäytyy kirjan sivuilla monin eri tavoin. Kari Känsälä esittelee maakunnan syntyä ja Jyrki Kaiponen kuvaa maakunnan nykyisyyden.
Keskipohjalaisia vaikuttajia pääkaupunkiseudulla esitellään laajasti. Kauppaneuvos S.A. Harima, maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski, maanviljelysneuvos Kauno Kleemola, päätoimittaja Allan Ruotsala, kouluneuvos Alfred Salmela ja akateemikko Kustaa Vilkuna muodostivat 1940 - 60 -luvuilla Helsingissä keskipohjalaisten vaikuttajien ryhmän, joka kokoontui säännöllisesti. Alkuaikojen Helsingin aktiivisiin keskipohjalaisiin kuuluivat myös talouspäällikkö Viljami Hanni ja järjestösihteeri Alma Mäkelä. Maakunnasta yhteyksiä pitivät mm. maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä ja maakuntaliiton sihteeri Eino Isohanni. Yhdistyksen piirissä oli myös aktiivisia taitelijoita, kuten Ilmari Wirkkala, Lauri Ojala ja Veikko Vionoja.

Perustajajäsenistä ja yhdistyksessä pitkään vaikuttaneista henkilöistä kirjoittavat heidän jälkeläisensä tai muut lähipiiriin kuuluneet. Lyhyemmissä teksteissä esitellään muita keskipohjalaisia. Myös yhdistyksen omasta piiristä nostetaan henkilökuvauksilla esiin aktiivisia toimijoita. Kirjan esiin nostama henkilögalleria luo kuvaa pääkaupunkiseudulla vaikuttaneista/-vista keskipohjalaisista.
Keskipohjalaisuus on se side, joka on vetänyt väkeä yhteen pääkaupunkiseudulla 70 vuotta. Kirjassa pohditaan keskipohjalaisuutta ilmiönä otsikolla Jokilaaksojen ja soiden muovaama keskipohjalainen. Yhdistyksen toiminnan kuvaus esittelee samalla monipuolisesti maakuntaa, sitähän tilaisuuksien sisältö on ollut. Mukana on mielenkiintoisia historiallisia ilmiöitä maakunnasta. Eija Honkala kuvaa yksittäisen jäsenen näkökulmasta, mitä yhdistys ja keskipohjalaisuus ovat hänelle merkinneet.
Keskipohjalaisen ylioppilaskerhon esittelee Maria Kotila. Maakunnan opiskelijoilla ei ole ollut omaa osakuntaa, he ovat kuuluneet joko Etelä- tai Pohjoispohjalaiseen Osakuntaan.
Asuntojen saaminen keskipohjalaisille opiskelijoille on ollut yhdistykselle iso ponnistus. Siitä kirjoittaa Maria Kotila. 1950-luvulla järjestettiin maakunnassa kansalaiskeräys, jonka varassa voitiin ostaa huoneisto opiskelija-asuntolaksi Etu-Töölöstä. Tarvittiin myös lainaa, jota hallituksen jäsenet takasivat henkilökohtaisesti. Vaadittiin vielä toinen keräys ja runsaasti muita aktiviteetteja rahoituksen hoitamiseksi. Myöhemmin asuntola myytiin ja yhdistys osti vuonna 1975 asuntoja Vallilaan valmistuneesta opiskelija-asuntolasta.
Keskipohjalaisesta kulttuurista kirjoittaa Jarkko Liedes. Kulttuurin luonnetta, keskipohjalaisuuteen liittyvää talkooperinnettä, musiikkia ja kuvataidetta sekä niiden tekijöitä esitellään laajasti. Urheilukulttuuri saa oman osuutensa. Vastaavan tyyppistä katsausta ei liene muualta löydettävissä. Keskipohjalaiseen kulttuuriin kuuluu pääsiäiskokon polttaminen. Yhdistys on vuodesta 1982 lähtien organisoinut Seurasaareen kokkotapahtuman. Siitä kerrotaan kirjassa.
Yhdistyksen 70-vuotisesta toiminnasta kirjoittaa Eila Rekilä. Edellä esitellyn ohella kuvataan jäsenistöä, taloutta, illanviettoja, tasavuosikymmenten juhlintaa ja muita aktiviteetteja. Se kaikki kuvastaa keskipohjalaisuuden ilmenemistä pääkaupunkiseudulla.

Toimittajat: Eila Rekilä, Jarkko Liedes, Antti Ruotsala.
Kirjoittajat: Eila Rekilä, Maria Kotila, Jarkko Liedes, Eija Honkala, Kari Känsälä, Jyrki Kaiponen, yhdistyksen toiminnan alkuajan jäsenten esittelyt: Eero Hanni, Matti Kalliokoski, Pekka Kivelä, Anna-Maija Kujala, Antti Ruotsala, Olli Salmela, Kustaa H.J. Vilkuna ja Janne Vilkuna.