Biotieteiden uudet kehityskulut ovat paljastaneet ihmisaivojen olevan plastiset: ne kehittyvät ja muuttuvat läpi elämän vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Kirjassa Mitä on tehtävä aivoillemme? Catherine Malabou tarkastelee uusien biotieteiden tutkimustuloksia filosofisesti suhteessa nyky-yhteiskuntaan.
Biotieteet eivät ole kehittyneet irrallaan historiallisesta tai poliittisesta ympäristöstään, ja niiden löydökset muistuttavatkin kumman läheisesti nykykapitalismin keskeisiä ideoita: keskusjohtoinen, hierarkkinen ja pysyvä on korvattu hajautetulla, verkostomaisella ja joustavalla. Työmarkkinoilla ja konsulttipuheessa plastisuus näyttää kuitenkin typistyvän pelkäksi ”joustavuudeksi”, iskulauseeksi, joka tuntuu loppujen lopuksi merkitsevän ihmisen kykyä sopeutua ja alistua mihin tahansa markkinoiden vaatimuksiin.
Ihmisaivoille ominainen plastisuus on kuitenkin myös jotain aivan muuta: olosuhteisiin sopeutumisen lisäksi se on kykyä muuttaa juuri noita olosuhteita. Aivoista – ja aivotutkimuksesta – löytyy ennalta arvaamatonta kumouksellista potentiaalia.
Catherine Malabou on ranskalainen filosofi, joka toimii professorina Kingstonin yliopistossa, European Graduate Schoolissa sekä Kalifornian yliopistossa Irvinessä. Malaboun kirjavan aihepiirin kattava tuotanto luo uusia ja yllättäviä yhteyksiä ja silloittaa kuiluja vaikkapa juuri filosofian ja empiirisen aivotutkimuksen, aivotutkimuksen ja kapitalismin kritiikin välillä. Mitä on tehtävä aivoillemme? on ensimmäinen Malaboulta suomennettu teos.
Eetu Viren on aiemmin suomentanut mm. Walter Benjaminin, Gilles Deleuzen, Eduardo Viveiros de Castron ja Franz Fanonin teoksia. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja nykykapitalismista ja siihen kohdistuvasta vastarinnasta.
