Lääkehuollon kehittämisestä tukea malarian ehkäisyyn ja hoitoon Ghanassa Väitös farmasian alalta 30.1.2010 Väittelijä MSc Kwame Buabeng Väitösaika- ja paikka 30.1.2010 klo 12, Mediteknian auditorio, Kuopion kampus Maailman terveysjärjestön mukaan malaria kuuluu pahimpiin terveysongelmiin maailmassa. Siiheen sairastuu vuosittain 500 miljoonaa ihmistä, joista yli miljoona kuolee tautiin. Erityisesti Afrikassa, Saharan eteläpuolisilla alueilla, ongelma on suuri, sillä jopa 90 prosenttia kuolemantapauksista on näiltä alueilta. Ghanassa lähes puolet terveydenhuollon käynneistä liittyy malariaan. Se on myös tärkeä äiti- ja lapsikuolleisuuden syy. Malariaa voidaan sekä ehkäistä että hoitaa hyvällä menestyksellä. Ongelmana ovat kuitenkin kehittyvien maiden voimavarojen ja terveydenhuoltojärjestelmän puutteet etenkin maaseudulla. Useat kansainväliset avustusjärjestöt ovat viime vuosina tukeneet eri maiden kansallisia malariaohjelmia. Näiden ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti lisää henkilöstöä ja voimavaroja sekä uusia toimintatapoja. Tässä toiminnassa hyvin toimiva lääkehuolto on tärkeä osatekijä. Kwame Buabeng selvitti väitöstutkimuksessaan lääkehuollon toimivuutta sekä farmaseuttisen henkilöstön asemaa ja valmiuksia osallistua malarian vastaiseen työhön. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensin Kumasin kaupungin yhdellä terveysasemalla ja maaseutu-sairaalassa malariapotilaiden hoidon asiallisuutta ja tuloksellisuutta. Lisäksi selvitettiin hoitoon hakeutumista ja kotona tapahtuvaa itsehoitoa ennen sairaalaan tai terveysasemalle tuloa. Sairaalassa ja terveysasemalla hoito oli asianmukaista ja tehokasta. Kotona tapahtuvassa itsehoidossa, lääkkeiden valinnassa, annostelussa ja saatavuudessa havaittiin paljon puutteita ja kehittämisen varaa. Lääkehuollon henkilöstöön kohdistunut tutkimus tehtiin Etelä- ja Pohjois-Ghanassa 130 lääkehuollon toimipaikassa – sairaaloissa, terveysasemilla, yksityisissä apteekeissa ja lääkepuodeissa. Tutkimuksessa haastateltiin toimipaikkojen henkilöstöä sekä havainnoitiin toimintaa ja verrattiin sitä kansallisiin ja kansainvälisiin laatukriteereihin. Maaseudulla terveydenhuollon toimipisteitä ei juurikaan ollut, lääkepuoteja lukuun ottamatta. Apteekit ovat sijoittuneet kaupunkialueille ja Etelä-Ghanaan. Toimipaikkojen resurssit ja toimintaolosuhteet olivat tyydyttävät. Toimintaa pitää kuitenkin tehostaa malariaohjelman vaikuttavuuden ja kattavuuden parantamiseksi. Henkilöstön koulutustausta oli kirjava. Lääkepuotien henkilöstöllä ei juuri lainkaan ollut terveydenhuollon koulutusta. Apteekeissa oli sekä koulutettua että kouluttamatonta henkilöstöä. Koulutettua henkilöstöä tarvitaan kuitenkin lisää. Yleensä henkilöstöllä oli hyvät tiedot malarian oireiden tunnistamisesta ja tartunnan ehkäisemisestä. Sen sijaan tiedoissa tehokkaiden lääkehoitojen valitsemisesta oli huomattavia puutteita. Tällä osa-alueella tarvitaan lisää perus- ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille. Tehokkaiden malarialääkkeiden saatavuudessa on puutteita. Yksityisellä sektorilla apteekeissa ja lääkepuodeissa oli tarjolla runsaasti ei-suositeltuja lääkkeitä. Uusia ja myös kalliimpia artemisiinipohjaisia lääkkeitä oli saatavilla vähän. Nämä ovat tällä hetkellä malarian hoidossa ensisijaisia lääkkeitä, sillä vanhat ja halvat lääkkeet ovat menettäneet tehonsa. Asiakkaiden huono maksukyky saattaa selittää lääkevalikoiman vinoutuman. Myös rekisteröimättömiä, laadultaan kyseenalaisia lääkkeitä oli myynnissä. Tutkimuksessa ei selvitetty varsinaisten lääkeväärennösten esiintyvyyttä. Tutkimus antaa uutta tietoa farmaseuttisen perus- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen sekä kansallisen malariaohjelman kattavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen. Lääkehuollossa toimiva henkilöstö voi tukea muuta terveydenhuoltoa malarian vastaisessa toiminnassa. Tutkimuksen yhteydessä aloitettiin myös Ghanan Kumasin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välinen opettaja- ja opiskelijavaihto. MSc Kwame Buabengin väitöskirja The role of the pharmaceutical sector in malaria control in Ghana tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Jussi Huttunen ja kustoksena professori Hannes Enlund Itä-Suomen yliopistosta. Lisätietoja: Kwame Buabeng, p. 044 9130817, kwame.buabeng@uef.fi, ohenebuabeng@msn.com © Itä-Suomen yliopistoPalaute
