SALOMONIN TALO on kirja museoista Museo on jokaiselle tuttu laitos, ja niitä on monenlaisia. Jos tuon moninaisuuden keskellä aletaan miettiä mikä tekee museon, vastaus ei ole itsestäänselvä. Museoiden historia on niin pitkä kuin halutaan. Tässä teoksessa museoina tarkastellaan 1400-1500-lukua ja sen jälkeistä tavaroiden tallentamista. Esimerkkejä on aivan viime vuosien Yhdysvalloista ja 1500-1600-luvun Euroopasta. Kirja hylkää museon määrittelemisessä kokoelman ja keskittyy katsojaan, näyttelyiden kokijaan: kokijalle tarjottuihin tulkintavaihtoehtoihin ja tulkintojen omavaltaisuuteen. Kirjassa tarkastellaan identiteetin muodostusta niin me-henkeä julkisilla esillepanoilla luovien Yhdysvaltain etnisten 'vähemmistöjen' kuin oman persoonansa universaalia sijaintia yksityiskokoelmissaan pohtineiden renessanssiruhtinaiden parissa. Kokoelmien henkilökohtaista tulkitsemista renessanssin aikana tarkastellaan erityisesti 1500-luvulla maineikkaan Giulio Camillon muistiavuksi suunnitteleman esineitä ja tekstejä sisältäneen teatterin pythagoralais-uusplatonilais-kabbalistis-maagis-kristillisen eli okkulttisen maailmankuvan valossa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2002
