August Vilhelm Ervastia pidetään keskeisenä Venäjän puoleista Karjalaa koskevan tietoisuuden herättäjänä 1800-luvun loppupuolen Suomessa. Hän toi esille näkemystään suomalaisten ja karjalaisten kansallisesta, kielellisestä ja kulttuurisesta yhteenkuuluvaisuudesta koko aktiivisen toimintansa ajan 1870-luvulta vuosisadan loppuun saakka. Ervastin matkakertomus "Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa 1879" on Viena-kirjallisuuden klassikko. A. V. Ervasti kirjoitti myös kaunokirjallisen teoksen nimeltä Ahma. Ervasti kehittää juonen suomalaisen 1500-luvun lopun sissipäällikkö Vesaisen ja hänen karjalaisen vastaparinsa Ahman ympärille, joiden edustamien heimojen vuosisataista vihanpitoa Ervasti halusi selittää ja lievittää. Tarina alkaa Solovetskin luostarista, josta Ahma purjehtii kotikyläänsä Kantalahteen ja muihin Vienanmeren rannikon kyliin. Myöhemmissä vaiheissa liikutaan Oulussa, Petsamossa ja Kuolassa. Käsikirjoitus valmistui juuri ennen Ervastin kuolemaa vuonna 1900. Se jäi syntyaikanaan julkaisematta ja kulkeutui 1906 perustetun Wienan Karjalaisten Liiton haltuun. Käsikirjoitusta on säilytetty Karjalan Sivistysseuran arkistossa, josta se nyt 113 vuotta valmistumisensa jälkeen julkaistaan. A. V. Ervasti on sisällyttänyt tarinan lomaan varsin laajoja katsauksia karjalaisten ja suomalaisten suhteiden historiaan ja Karjalan maantieteeseen. Kirjan alkuun on liitetty Ervastin lyhyt elämäkerta, ja kirjaa on kuvitettu 1500-luvun piirroskuvin ja 1800-luvun lopun valokuvin tapahtumaseuduilta.
