Asko Suikkanen | Akateeminen Kirjakauppa

Kuntoutuskokeilussa oli mukana 13 projektia eri puolilta Suomea ja siihen osallistui lähes 450 pitkäaikaistyötöntä. Tässä raportissa arvioidaan kokeilussa mukana olleiden projektien alkuvaihetta ja toimintaa. Tarkemman arvioinnin kohteena on toimintamalliltaan ja toimintaympäristöltään neljä erilaista projektia, joiden osalta arvioidaan toimintamallin toteutusta, toimivuutta (hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita) sekä vaikuttavuutta suhteessa kohderyhmään, toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja kuntoutuskokeilun tavoitteisiin. Arviointiin sisältyy myös projektien itsearviointi. Arviointi perustuu työttömiltä itseltään, projektihenkilöstöltä sekä projektien yhteistyötahoilta kerättyyn tietoon ja käytännön kokemuksiin. Kuntoutuskokeilun projektit olivat selkeästi työttömien voimavarojen käyttöönoton esteisiin vaikuttava tukimuoto. Kuntoutujille suunnatuista toimenpiteistä suurin osa oli yksilön toimintakyvyn vahvistamiseen tähtäävää toimintaa sekä terveyden ylläpitoa ja edistämistä. Työmarkkinoille suuntaavat toimenpiteet olivat suhteellisen perinteisiä. Raportissa pohditaan kuntoutujien tukemisessa keskeiseksi nousevia tekijöitä ja siihen on koottu projektien kokemuksia hyvistä käytännöistä. Niiden myötä arviointi tarjoaa uutta tietoa pitkäaikaistyöttömien tukemiseen ja avun tarpeeseen vastaamiseen. Toisaalta tulokset vahvistavat monia aiemmin saatuja tutkimustuloksia ja kertovat pitkäaikaistyöttömien parissa tehtävän työn kaikinpuolisesta vaativuudesta. Kokeilu osoittaa, että pitkäaikaistyöttömien tukeminen on pitkä ja vaativa prosessi. Tuloksia ei synny nopeasti, mutta ne ovat mahdollisia. KIPINÄ-kuntoutujien reitti työmarkkinoille kulki ensisijaisesti tukityöllistämisen kautta ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille oli harvinaista. Sosiaalipoliittisesti tuloksena voidaan pitää kuitenkin jo sitä, että kuntoutujien elämänhallinta parani.